Floppeja ja vähän huippuja

Itsenäisyyspäivänä tuli tuijotettua telkkarin lähetystä Linnan juhlista – kuten varmaan moni muukin. Pitkään mietin, kirjoitanko tästä jotain blogiin, mutta lopulta en voinut vastustaa kiusausta.

Vaikka pidän tätä ohjelmaa yhtenä ”vuoden huippuna”, oli tänä vuonna näitä lähetyksiä aivan liikaa: telkkarin lisäksi eri nettisivustoilla. Ja vaikka minäkin tuijottelen pukuja, itsenäisyyspäivästä on tullut näyttäymisjuhlat, pukujuhlat väärällä tavalla. Näyttää siltä, että monelta on itse asia – itsenäisyyden kunnioittaminen – kadonnut. Tämä aika korostaa yksilöllisyyttä. Hyvä niin, mutta se ei saa tarkoittaa pukukoodin vähättelyä.

Linnan juhlien pukukoodi on juhlapuku. Se tarkoittaa naisella täyspitkää, juhlavasta kankaasta valmistettua juhla-asua, ei housuasua, ei lyhyttä, ei mukaeltua ”kansallispukua”. ei puuvillamekkoa, ei nilkkapituista vaatetta. Virallisen kansallispuvun voi laittaa, kunhan kaikki osatekijät ovat asuun kuuluvat – ei siis timanttikorvakoruja, superkorkkareita tms.

Enkä oikein ymmärrä, että ihminen, jolla ei ole itsellä väriä, valitsee olminvärisen asun, vaikka sellainen olisikin huikean upea jollain tummalla.

Miehillä juhlapuku on frakki tai tumma puku kera helmenharmaan solmion. Ei siis mukaeltua frakkia, ei siis mustaa solmiota (= surusolmio), ei mitään kasvihärpäkkeitä rintapielessä tms. Ja entä se frakkiliivin näkyminen? Se ei saa näkyä kämmenenlevyisenä, eikä paita vilkkua frakkiliivin alareunan alta!

Ja entä sitten kampaukset? Kyllähän kampauksenkin pitäisi noudattaa juhlavuutta ja sopia asuun. En ymmärrä, että paljetein tai helmin kirjailtuun asuun yhdistetään lähes irokeesi. Eikä juhlavuutta tuo hiuskuontalo, joka näyttää siltä, ettei sitä ole edes kammattu tai sitten sille ei ole tehty mitään muuta kuin pikaisesti vedetty kammalla – ja hiukset ovat aivan päätä myöten sojottaen suorana.

Facebookissa levisi Linnan juhla -bingo: bongaa nainen housuasussa, liian lyhyessä mekossa, liian arkisessa asussa, musta solmio jne. Aika nopeasti olisin saanut bingon.

Tottahan toki Linnassa oli onnistujia: Jenni Haukion puku oli kaunis ja väri onnistunut. Tiina Lymin asu oli myös mielenkiintoinen ja sopi hänelle. Kiira Korven vaativa asu ei ole kenen tahansa naisen – ei edes hoikan – vaate, mutta jääprinsessalle se sopi. Nasima Razmyarin linjakas, sininen asu oli veistoksellisen kaunis. Jaana Pelkosen vaate sopi hänelle ja oli sopivan nuorekas. Sari Helinin linjakas ja aikuisen naisen vartaloa kunnioittava puku miellytti myös silmää.

Ketkä olivat sinun suosikkisi, parhaiten pukeutuneet?

Kaisa

Kuvat napattu Ilta-Sanomien ja Iltalehden Linnan juhla -artikkeleista.

 

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Tänä vuonna oli kyllä pukukoodin alilyöntejä todella paljon! Tuohon sinun listaasi lisäisin vielä naisella sandaalit tai kärjestä avoimet kengät sukkien kanssa tai valkoiset kengät. Ne eivät ole juhlakengät!
    Onnistujat oletkin tuossa jo luetellut – lisäksi siellä oli muutama todella kauniisti leikattu tumma iltapuku.
    Mutta todella paljon jäykkiä, huonosti istuvia ja pönöttäviä vaatteita. Sekä kimallusta ja glitteriä – joka ei alkuunkaan näyttänyt loisteliaalta ja upealta vaan vain halvalta.
    Minusta kansallispukukaan ei oikein iltajuhlaan sovi vaikka arvokas asu onkin – ja niin harva osaa sen oikein asustaa. Mutta sitä vastoin liikutuin niistä parista lottapuvusta, joita omistajansa ylpeänä kantoivat – oli sitten protokollan mukaista tai ei!

    • 1.1

      sanoo

      Hei Lady of The Mess

      Olen samaa mieltä kenkäasiasta, ja muustakin.
      Minä kiinnitin huomiota myös monen huonoon ryhtiin. Ja roikkuviin alleihin. Avonainen puku on armoton iäkkäämmällä.
      Urheilijoiden ryhdissä silmä lepäsi.

      Sini

  2. 2

    sanoo

    Itse en tänä vuonna katsonut Linnan juhlia lainkaan mutta joitakin kuvia olen katsellut. Housupuku naisen päällä on jo aika outoa. Jaana Pelkonen on mielestäni yleensä upea ja näyttävä, rohkeallakin tavalla mutta tyylillä. Olen samaa mieltä ollut aina noista hiuskuontaloista. Vaikka itsellä ei olisikaan prinsessan kauniita kutria niin kyllä minä panostaisin hieman kampaukseen. Joidenkin hiukset on ”laitettu” yhtä huolella kuin lähikauppaan mennessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *