Keisarin uudet vaatteet
Olen näynyt tuhansia näytöksiä urani aikana. Kun nyt olin Kööpenhaminan muotinäytösviikolla, yhdestä näytöksestä tuli mieleen Keisarin uudet vaatteet -satu. Miksi tällainen mielleyhtymä?
Ainahan muotinäytöksissä yritetään “jotain uutta”, jotain mieleenpainuvaa. Se voi olla näytöspaikka, yllätysesiintyjä tai näyttävät somisteet – tai melkein mitä tahansa. Köpiksessäkin olen ollut katsomassa näytöksiä rakennustyömaalla (ei ehkä olisi mahdollista Suomessa), hylätyissä varastoissa, hotellin katolla, museossa, luksuskaupassa, puutarhassa, kaupungintalolla, Tivolissa, maanalaisessa tunnelissa jne. Monta kivaa paikkaa, joihin en varmaan muuten päässyt tai löytänyt.
Tällä kertaa Nicholas Nybro järjesti näytöksen museossa, arvokkaassa ympäristössä, jossa oli historiallisia veistoksia. Malleina oli taviksia, erikokoisia ja -ikäisiä. Tähän mennessä kaikki ok. Vaatteet olivat, no sanoisiko, luovia: tyllipalleroisia, kiedottuja vaatteita, läpinäkyvyyttä. Alkupuolella näytöstä tuli naismalli, jolla oli ylettömän runsas tyllistä tehty yläosa ja mummokalsarit. No, ei siinä mitään. Seuraavaksi lavalle tepasteli nainen, jolla oli samanhenkinen alaosa ja rinnat paljaana.
Eikä tämä tähän päättynyt. Sitten tuli nainen, joka oli täysin ALASTI. Juu, ei siis rihmankiertämääkään päällään. (Ei kuvia alastomista malleista, koska blogimme ei ole sellainen) No, yksi alaston malli olisi ehkä mennyt kuriositeettinä, mutta loppujen lopuksi alastomia malleja tuli yhteensä viisi, naisia ja miehiä. Näytöksen päättyessä suunnittelija lampsi lavalle kiittämään yleisöä – aivan oikein – alasti.
Kieltämättä tästä tuli mieleen, olenko nyt nähnyt kaikki. Eikö enää riitä, että vaatteet ovat näytöksen pääosassa? Onhan alastomuus luonnollista, mutta jotekin muotinäytökseen tullaan katsomaan vaatteita! Vai oliko tämä suunnittelijan kannanotto jatkuviin, uusiin sesonkeihin ja ainaiseen “vaatimukseen” uudesta? Tiedä häntä, mutta hieman hämmentyneenä poistuin seuraavaan näytökseen.
Mitäs mieltä sinä olet tällaisesta näytöksestä?
Kaisa
No johan on aikoihin eletty. Minäkin osaisin suunnitella tuollaisia asuja. Ei alastomuus kuulu mielestäni tuossa määrin näytäslavalle. Eikös sinne mennä katsomaan tulevan kauden vaatteita?
Hei Siru, olen samoilla linjoilla: näytökseen tullaan katsomaan tulevan sesongin mallistoja, ei nakuilua. Minusta tuollainen on sisäänostajien ja heidän aikansa väheksymistä.
-Kaisa
Suunnittelijan nimi jäi varmaan kaikkien katsojien mieleen.Kauppaa tuskin syntyi.. Ellei kaupallinen mallisto ollut sitten jossain muualla esillä. Joskus katsellessa nykyisiä näytösvaatteita tuntuu huomionherättämisen halu suuremmalta kuin kaunis ja järjellinen design. Kaipaan 40- ja 50-lukujen eleganssia, on iloa silmälle!
Hei Mailis, kiitos kommentistasi. Tuossa näytöksessä kaikki vaatteet olivat kaikkea muuta kuin kaupallisia. Olen ollut ennenkin tämän Nybron näytöksissä, ja ennenkin vaatteet ovat olleet ns. luovia, mutta nyt tämä “luovuus” oli siirtynyt vielä kauemmaksi kaupallisuudesta.
Minäkin kaipaan pukeutumiseen eleganssia, tyyliä.
-Kaisa