Kenen tehtävä tervehtiä?

Tänä syksynä olemme Sinin kanssa hämmästelleet yhtä asiaa: yllättävän moniin tilaisuuksiin mennessä emännät / isännät eivät tervehdi kutsuttuja, eivät toivota tervetulleiksi tai juttele vieraiden kanssa.

Tämä on korostunut ennen kaikkea hämmentävän monissa tilaisuuksissa, joissa tiedottajat tai pr-ihmiset ovat mukana. Heidänhän pitäisi olla kontaktinottamisen ammattilaisia!

Jos vieraita tulee ja menee tuntien aikana, eikä isäntäväki muista, kenelle on sanonut päivää, ei haittaa, vaikka samalle sanoisi monta kertaa. Huonompi vaihtoehto on, ettei sano yhtäkään kertaa, vaan luikkii pitkin seinustoja tai on jumittunut juttelemaan vain parin vieraan kanssa.

Juttelin asiasta myös Etiketti-kirjan kirjoittajan, toimittajan, tohtori Mirva Saukkolan kanssa. Hän käy ahkerasti eri tilaisuuksissa ja lisäksi myös järjestää infoja.

”Olen itse miettinyt samaa. On outoa, jos kutsujat eivät tervehdi vieraitaan mieluiten kädestä pitäen, sillä isännän on aina syytä ottaa paikkansa ja osoittaa roolinsa. Hyvä isäntä osoittaa myös aina, että vieras on tervetullut – on kyse sitten cocktail-tilaisuudesta tai bisnesseminaarista. Näin vieraan on myös helppo kääntyä hänen puoleensa, jos haluaa esittää esimerkiksi kysymyksiä.

Esimerkiksi pr-päivillä kyseessä on kaupallinen toiminta, joten menetetty kontaktin luomisen mahdollisuus merkitsee myös menetettyä bisnestä. Jokainen mahdollisuus luoda kontakteja voi poikia yhteistyötä, näkyvyyttä omalle asiakkaalle artikkelin, postauksen tai vaikka kivan Instagram-kuvan muodossa, joten siksi nurkassa hiljalleen hissuttelua on vaikea käsittää”, Mirva kiteytti.

Muistan jostain takavuosilta pankin sijoitusillan, jossa emännät ja isännät esitysten jälkeen vain keskustelivat keskenään, vain yksi yritti kiertää asiakkaiden keskuudessa. Ihan outoa käytöstä.

Tuollainen välinpitämätön (?) käyttäytyminen on ihan merkillistä: ensin kutsutaan, mutta ei kuitenkaan välitetä vieraista. Miten he käyttäytyvät kotonaan, kun sinne tulee vieraita? Istuvatko he omissa oloissaan sohvalla, kun vieraat tulevat sisään?

Sitä vastoin uuden Clarion-hotellin avajaisissa homma toimi: isännillä ja emännillä oli vilkkuvat sydämet. Ovella oli heti vastaanottajat toivottamassa tervetulleiksi ja emännän ja isännät kiersivät ahkerasti vieraiden joukossa juttelemassa.

vilkkusydan

Hotel Clarion Jätkäsaaren ja Airportin avajaisissa isäntäväellä oli punaiset sydämet rinnassa. Siten me kaikki vieraat tiesimme, ketkä kuuluvat henkilökuntaan. He myös ahkerasti kiertelivät ja juttelivat vieraiden kanssa. Täysi 10 -suoritus.

Kaisa

 

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Samaa hämmästelin äskettäisessä PR-tilaisuudessa. Väkeä oli vähän, mutta isäntäväki ei tervehtinyt, tullut esittäytymään tai edes toivottanut vieraat muutamalla sanalla yleisesti tervetulleeksi saati että kukaan olisi tullut vähän juttelemaan kahden kesken. Lähtiessäni yksi isännistä tosin tuli toteamaan ”Nyt sitten vain paljon somettamaan tilaisuudesta!” Ei näin…

    • 1.1

      sanoo

      Hei Lumo, kiitos kommentistasi.
      Tuo postaukseni on kirvoittanut paljon keskustelua monessa eri yhteydessä. Lisäksi olen saanut kiitettävän määrän yksityisviestejä – ja kaikki ovat olleet kanssamme samoilla linjoilla.

      Käsittämätöntä, että joku isäntä on pyytänyt somettamaan tilaisuudesta, jossa isännät eivät vaivautuneet edes tervehtimään. Ala-arvoista. Kenenkään ei pitäisi antaa mitään näkyvyyttä tuollaiselle tilaisuudelle. Sen vuoksi on tärkeää, että tästä asiasta puhutaan eikä vaieta ja niellä.
      -Kaisa

  2. 2

    sanoo

    Kiitos, hyvä kannanotto! Miten voikin välillä olla niin vaikeaa sanoa vaikka vaan MOI!
    ps. Mirva on aina loistava emäntä.

    • 2.1

      sanoo

      Hei Anna, kiitos viestistäsi. Tervehtiminen ei todellakaan vie paljon aikaa. Sen ehtii, vaikka vieraita olisi miten paljon tahansa.

      Ja totta: Mirva on loistava emäntä.
      -Kaisa

  3. 3

    sanoo

    Asiaa. Olemme keskustelleet samasta asiasta kollegojen kanssa. Itse en suostu käymään tietyissä paikoissa enää ollenkaan. Kerran mentiin sisään, kukaan ei ollut vastaan ottamassa, kukaan ei lähestynyt kertaakaan kun oltiin tilaisuudessa. Ketään ei kiinnostanut kun lähdettiin pois. Se oli sitten moro viimeistä kertaa.

    • 3.1

      sini sanoo

      Hei Maiju

      Kaksi tuollaista mainitsemaasi tilannetta samana päivänä tänä syksynä kirvoitti osaltaan tämän jutun kirjoittamista. Samantapaista palautetta on tullut maileihimme paljon.

      Onneksi on toisenlaisiakin tilaisuuksia. Niihin menee mielellään, eikö vain?

      Iloista joulunodotusta

      Sini

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *