Miksi puistoissa on hiekkakäytävät?

Näin kysyi Kadriogin puiston johtaja Ain Järvi meiltä suomalaisilta toimittajilta, kun olimme viime viikolla Tallinnassa. Pyörittelimme epätietoisina lähinnä silmiämme ja vaikenimme.

Tarinan mukaan Aurinkokuningas Ludvig XIV käveli aikoinaan Versailles’n puutarhassa. Hän harmitteli, että silkkikengät kärsivät käveltäessä hiekkakäytävillä. Siitä harmistuneena hän antoi puutarhurille käskyn muuttaa puiston käytävät sellaisiksi, että niillä voi kävellä kenkiä vaurioittamatta. Puutarhuri, nokkela mies, kysyi kuninkaalta: “Kuunnelkaa ääntä, kun vedätte kenkää varovasti hiekkakäytävällä. Mitä se muistuttaa?” Ludvig XIV oli tietysti ihmeissään. Puutarhuri totesi: “Sehän muistuttaa meren ääntä.” Aurinkokuningas oli tyytyväinen, ja puutarhuri sai pitää työnsä ja päänsä.

Tällaisia pieniä tarinointa – tarua tai totta – saimme kuulla tutustuessamme Tallinnan hienoon Kadriogin puistoon.

Puistoa alettiin rakentaa jo 1700-luvulla. Puistossa on nähtävissä kerrostumia ja tyylejä peräti neljältä vuosisadalta. Puistossa on noin 6000 ruusua. Kun jokaisessa ruusussa on keskimäärin viisi oksaa ja jokaisessa oksassa lukuisia kukkia, on yksittäisiä kukkia valtava määrä.

puiston ruusut

Menneinä vuosisatoina eurooppalaisten palatsien puistoissa oli aina kasveilla katettu käytävä. Puiston johtajan kertoman mukaan siihen oli looginen selitys: nainen ja mies sopivat usein tapaamisen puistoon katetun käytävän luo. Mies villapuvussaan meni tapaamiseen ajoissa, ja nainen tuli, kun ehti – myöhässä. Odottaessaan mies pujahti kasveilla katettuun käytävään, jossa oli kurkistusaukot. Sieltä mies pystyi seuraamaan naisen saapumista viisi astetta viileämmässä kuin paahteisen hiekkakäytävän luona. Naisen lähestyessä mies pujahti pois suojastaan hiekkakentälle, freesimpänä kuin auringossa hikoiltuaan.

Puiston reunalle on istutettu valtava määrä lehmuksia, jotka ovat suhteellisen uusia. Niiden tilalta kaadettiin huonokuntoiset puut. Kaupunki, joka omistaa puiston, laskeskeli rahojen riittävän vain 170-senttisiin taimiin. Jotta puisto kuitenkin saisi suuremmat taimet, päätettiin järjestää rahakeräys. Etukäteen arvioitiin, että rahojen kerääminen kestää kolmisen vuotta. Virolaiset ottivat puut sydämelleen, ja rahat saatiin kasaan kolmessa viikossa. Niinpä jokaisen lehmuksen edessä on lahjoituskyltti kertomassa tästä.

puiston lahjoituspuut

Kadriogin puistossa on myös japanilainen puutarha, jota meillä Suomessa ei ole (meillä on puiston johtajan mielestä vain japanilaistyylisiä puistoja).

puiston japanilainen silta

Sini kertoi maanantaina kulttuurikävelystä. Täytyy sanoa, että tällainen opastettu kävely myös puistossa sai puiston elämään.

Kun olette Tallinnassa vaikka pari päivää, käykää katsomassa tätä laajaa, mielenkiintoista Kadriogin puistoa. Puisto on Kumu-museon vieressä tai oikeastaan Kumu on puistossa.

Kaisa

PS. Lue lisää Tallinna-kokemuksiani  historiallisten pukujen keräilijästä ja vartalon muokkauksesta.

PS. Tallinnan kaupunki, TallinkSilja ja Press & Pr D’Oro olivat Tallinnan-matkan kutsujat.

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *