Myrkky, kemikaali vai ihan ok?

Olimme joku aika sitten Kaisan kanssa Helsingin yliopiston kemianlaitoksella kouluttautumassa kemian ja kemikaalien saloihin. Päivä tuli tarpeeseen, sillä jostakin syystä ruuasta ja kosmetiikasta on tullut ihmeellistä myrkkyä. Ainakin jos uskot sosiaalisen median ja joidenkin lehtien juttuja.

Meille vakuuteltiin, että arjesta selviää ihan peruskoulun kemian taidoilla. Tosin kovin monella toimittajalla, saati sitten bloggarilla ne näkyvät aika pahasti unohtuneen – todettiin.  Ei ole kemikaalitonta ruokaa tai kosmetiikkaa. Luonnosta saatava ei välttämättä käsittelyn jälkeen ole enää luonnollista. Esimerkiksi bambuvaate on viskoosivaate, ei luonnonkuitua. Se ei ole niin ekologinen kuin annetaan ymmärtää.

Synteettisesti valmistetut raaka-aineet mielletään kosmetiikassa usein myrkyksi. Mutta mitä on myrkky? Pitoisuudet ja käyttömäärät ratkaisevat. Vesikin on myrkky eli sekin tappaa, jos sitä juo kerralla liikaa.

Melko yleinen markkinointiväittämä on, että luonnosta peräisin oleva hajusteraaka-aine ei allergisoisi, synteettisesti valmistettu kyllä. Mikäli molemmat raaka-aineet ovat puhtaita, kemian näkökulmasta kyseessä on sama molekyyli.

Myös luonnonkosmetiikassa käytetään yleisesti kosketusallergiaa aiheuttavia hajusteraaka-aineita. Mielenkiintoista ihmettelyä aiheuttikin mukaani ottama esite, jossa uutuussarjaa, joka sisältää useita yleisesti tiedettyjä allergisoivia hajusteita, markkinoidaan hypoallergeenisena sarjana. No, hypoallergeeninen-sanalle ei ole standardia eli sitä voi käyttää kuka tahansa miten tahansa.

Esite oli tyypillinen esimerkki, kuinka meitä toimittajia ja kuluttajia johdetaan harhaan ylimalkaisilla väitteillä, “turhalla” ja väärällä tiedolla.

Ennen kuin kauhistut, mihin uskaltaa luottaa, mitä käyttää ja mitä ei, muista: viranomaiset julkaisevat kiellettyjen aineiden listat. Niitä ei määrittele bloggari tai itseoppinut kemianharrastaja.

On totta, että viranomaiskoneisto laahaa välillä jäljessä ja joistakin aineista on tiedetty jo pitkään riskit, mutta kieltoa ei esimerkiksi kovan lobbauksen takia saada aikaan. Tällaisia kiistakapuloita ovat esimerkiksi kestoväreissä käytettävä parafenyleenidiamiini PPD ja sen johdannaiset.

Mitäpä voi neuvoa: järjen käyttö on sallittua. Kaikkeen kohkaamiseen ei kannata lähteä mukaan. Luota itseesi, keho ja iho kertovat kyllä, sopiiko ruoka, tuote tai materiaali sinulle vai ei.

Sini ja Kaisa

Kommentit (2)
  1. Huomenta! Olipa hyvä ja mielenkiintoinen postaus – kiitos!!
    Näinhän se just on “järjen käyttö on sallittua” ja kaikkea kohtuudella.
    Mutta parempaan päin ollaan viranomaisten päätöksien/kieltojen kanssa koko ajan menossa!!
    Mukavaa Vapun odottelua!

    1. Kaisa Virtanen
      26.4.2016, 16:20

      Hei Artzu, kiitos kommentistasi. Kun tutkii, saa paljon mielenkiintoisia näkökulmia asioihin. Jatkamme nuuskimista.
      Sini

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *