Nimiäiset, vaihtoehto kastejuhlalle
Olin loppiaisena ensimmäisen kerran nimiäisissä. Miten tilaisuus eroaa kastejuhlasta?
Pienen tyttövauvan vanhemmat eivät kuulu kirkkoon. Sen vuoksi lapsen nimeä juhlittiin nimiäisissä eli nimenantojuhlassa.
Kun kaikki vieraat olivat paikalla, vanhemmat, vauva ja kaikki kuusi kummia asettuivat juhlakansan eteen. Lapsen isä piti pienen puheen kertoen taustaa, miksi kukin kummi oli valittu: kuka tietää suvun asiat, kuka tietää muuten kaikki asiat jne. Sekä äidin että isän puolelta oli kaksi sisarusta kummeina. Lisäksi vanhempien kaksi ystävää oli valittu kummin tehtävään.
Koska kaikki kummit olivat samanarvoisia, ei kukaan ollut ns. sylikummi. Tilaisuuden virallisen osuuden ajan lapsen äiti piti lasta.
Isä kertoi lapsen nimen taustan: luonto on tärkeää, äidin lempikukka ja Shakespeare ovat äidin mieleen. Ja nimi on: Kielo Olivia. On muuten ensimmäinen Kielo, jonka minä tunnen. Ei siis mikään tavallinen nimi.
Vaikka kyse ei ollut kastejuhlasta, Kielo oli puettu suvun kastemekkoon. Hieno ele.
Tämän jälkeen Kielon isoisä, musiikkimiehiä kun on, säesti laulavaa tytärtään, lapsen tätiä, joka opiskelee musiikkia. Musiikkiesityksessä oli aimo annos suomalaisuutta: Tauno Palon levyttämä kehtolaulu ja Vesa-Matti Loirin levyttämä Eino Leinon Nocturne.
Koko tilaisuus oli lämminhenkinen vailla pönötystä ja virallisuutta.
Kaisa