Onko kosmetiikka vain myrkkyä?

Näinä klikkausjournalismin kulta-aikoina uutiskynnys ylittyy taatusti, kun yhdistetään kaksi sanaa: kauneudenhoito ja myrkky.

On hieman surullista, että kauneudenhoito ja kosmetiikka ovat viime aikoina läpäisseet uutiskynnyksen vain negatiivisen kautta: milloin ovat kyseessä hiusvärit, milloin paparbeenit, muut säilöntäaineet tai hajusteet. Näyttää siltä, että kosmetiikasta puhuttaessa huono uutinen on hyvä uutinen. Se herättää keskustelua ja tuo peukutuksia verkkosivuille. Se hyvä, mitä kosmetiikalla saadaan aikaan, pääosin unohtuu uutisoinnissa.

Täydelliseen pimentoon ovat jääneet kosmetiikan ja kauneudenhoidon hyvät vaikutukset. Kun hygienia on hyvä, taudit pysyvät paremmin loitolla. Itsensä hoitaminen tuottaa välitöntä mielihyvää, hemmottelee ja vahvistaa itsetuntoa. Hyvällä meikillä voi korostaa kasvojen hyviä puolia ja häivyttää huonoja. Kauniiksi ja huolitelluksi mielletty menestyy paremmin työelämässä ja saa parempaa palkkaa. Siksi väitän, että ihon- ja kauneudenhoito ei ole turhuutta, vaan se on ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa ja parantaa elämänlaatua.

Iho on suurin elin ja se on hyvä pitää ehjänä, jos mielii estää ihon kautta kehoon pyrkivät ylimääräiset vieraat. Vain harvan iho pysyy itsestään kunnossa, yleensä tarvitaan pesu- ja hoitoaineita. Ja niissä on aina kemikaaleja. On aivan turha edes yrittää väittää, ettei kosmetiikassa olisi kemikaaleja. Mutta ei kemikaali ole pahis, kuten nykyisin lähes aina annetaan ymmärtää. Kannattaa muistaa, että maitokin on kemikaali.

Kovin usein väittämät kosmetiikan vaarallisuudesta perustuvat mututietoon ja tunteeseen. Kemiantunnit näyttävät jääneen koulussa väliin, jos kerrotaan vakavalla naamalla bensan ja lääkelaatuisen mineraaliöljyn olevan sama asia. Tai että luonnonkosmetiikan hajusteet eivät allergisoi, mutta synteettisesti valmistetut allergisoivat. Kemistien mukaan näiden hajusteiden kemialliset kaavat ovat samat.

Hajusteallergioiden määrä on nousussa samaan aikaan kun luonnonkosmetiikan suosio kasvaa. Onneksi luonnonkosmetiikastakin löytyy myös hajusteettomia tuotteita.
Myös parabeenien mollaaminen on edelleen surkuhupaisaa. Parabeenit aiheuttavat allergisia oireita erittäin harvoin, sen sijaan niiden tilalle tulleet säilöntäaineet tekevät sitä melko usein.

Kosmetiikka ei ole mustavalkoista eli sitä ei voi jakaa karkeasti hyvään ja myrkylliseen. Itse asiassa jo kosmetiikkalainsäädäntö karsii terveydelle vaaralliset aineet, määrää turvallisuusrajat ja enimmäispitoisuudet, joita iholle saadaan käyttää. Siksi myrkkysana kalskahtaa pahasti ainakin minun korvaani. Kovin usein unohdetaan varteenotettava tutkimus- ja tuotekehitystyö, jota kosmetiikkateollisuus tekee yhdessä esimerkiksi yliopistojen ja eri alojen tutkimuslaitosten kanssa.

Koko ajan opitaan raaka-aineista uutta. Vanhaa hylätään ja uutta otetaan tilalle. Aina ei löydy korvaavaa vaihtoehtoa, joten vanha – ei ehkä aivan hyvä – on käytössä. Kovinta kädenvääntöä käydään tällä hetkellä kestohiusvärien PPD:stä. Se voi aiheuttaa vakaviakin allergioita, kuten esimerkiksi MOT-ohjelmassa viime viikolla näytettiin. Toinen aihe, jota samaisena iltana käsiteltiin, oli allergioita aiheuttava säilöntäaine metyyli-isotiatsolinoni (MIT). Sitä löytyy jonkin verran vieläkin, vaikka Cosmetics Europe, Euroopan kosmetiikkateollisuuden etujärjestö suositteli jo vuoden 2013 lopulla, että kosmetiikkavalmistajat lopettaisivat säilöntäaineen käytön iholle jätettävissä tuotteissa mahdollisimman nopeasti.

Vastuuta vaaditaan valmistajilta, mutta voisimme me kuluttajatkin ottaa ohjaksia omiin käsiin. Jos on ottanut esimerkiksi mustan hennatatuoinnin, niin sitten pitää tyytyä välttämään PPD:tä sisältäviä kestovärejä. Kaikkea ei voi yksinkertaisesti saada. Onneksi on muitakin vaihtoehtoja. Sama pätee hajusteisiin ja säilöntäaineisiin. Jos ei kestä hajusteita, niin niitä kannattaa välttää, mutta ei syyllistää niitä, jotka hajusteita sietävät. Myös säilöntäaineettomien tuotteiden tarjonta on kasvanut, sillä valmistus- ja pakkaustavat ovat kehittyneet viime aikoina todella paljon.

Vielä me jaksamme Kaisan kanssa uskoa näkevämme ohjelman, jossa kerrotaan kauneusbisneksen postiivisista puolista. Ala on yksi kolmesta eniten työllistävistä maailmassa. Sen avulla saa elantonsa muun muassa raaka-aineita luonnosta keräävä tai kasvattava kouluttamaton nainen kehitysmaassa ja huippukoulutettu nuori rikkaimmissa maissa. Jos me alamme nähdä kosmetiikan vain myrkyttävänä pahiksena ja välttämään sitä mahdollisimman paljon, kerrannaisvaikutukset ihmisten elämänlaatuun voivat olla melko surullisia.

Sini

Kommentit
  1. 2

    Tepa sanoo

    Hyvä kirjoitus! Pistää kyllä ajattelemaan. Aikaisempi kirjoituksenne meikkivoiteen käytöstä juuri suojaamaan ihoa laittoi myös ajattelemaan hyötypuolta juuri!

    • 2.1

      sanoo

      Kiitos. Yritämme nostaa kevään aikana lisää kosmetiikan hyötyvinkkejä.
      Muistathan suojata kasvot ja silmät, kun aurinkko noin ihanasti helottaa tänään.

      Sini

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *