Pikkupossuna tai työuskottovana

Kevätkausi alkaa pastelliväreillä. Kaupat pursuavat hempeitä vaatteita.

Kauden väriskaala tuo mieleen vaahtokarkit tai sorbetit – makeutta piisaa. Ihan kivaa vaihtelua synkkyyden rinnalla.

Mutta.

Pastelliväreissä on kyllä monia haasteita tai suorastaan ”vaaratekijöitä”.

Ajatelkaa meitä talvikalpeita suomalaisia ja hailakkaa vaateväriä. Ei ehkä paras yhdistelmä ainakaan, jos hailu vaate on lähellä kasvoja. Yksi jos toinen voi näyttää entistä aneemisemmalta.

Entä vaaleat, pestyn pastellin väriset housut ja loskakeli. Kyllä siinä housut ovat kurassa ja ravassa polviin saakka. Eli sellaiset housut vaatisivat kuivaa keliä.

Vaaleanpunainen tai karamellipinkki, jotka voivat olla hyvinkin kauniita, eivät toimi työelämässä, ainakaan liike-elämässä. Muistan muutamia vuosia sitten, kun yksi bisnesnaisille tarkoitettu vaatemerkki toi myyntiin vaaleanpunaisen housupuvun, malliltaan hyvn virallinen – mutta värinä vaaleanpunainen.  Jos siihen olisi pukeutunut pankinjohtaja, liikenainen tms. liike-elämässä uraa tekevä nainen, häntä ei olisi otettu vakavasti.

Yli nelikymppinen nainen vaaleanpunaisessa mekossa näyttää lähinnä yli-ikäiseltä vauvalta. Sitä vastoin vaaleanpunainen paitapusero vaikkapa nahkajakun alla toimii oikein hyvin. Silloin tuo makea väri on näkyvissä vain pienenä kaistaleena ja kaiken lisäksi se pehmentää nahan ”kovuutta”.

Asusteissa nämä makeat värit sopivat hyvin tuomaan sävyä vaikkapa harmaaseen, mustaan tai tummansiniseen, miksei myös tiettyihin ruskeisiin. Jos nyt olet jo ostanut pastellin puseron tai mekon, mieti vielä meikkivärejäsi. Joudut todennäköisesti päivittämään myös ne.

Kaisa

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *