Rauhoitu ja kohtaa ihminen

Ensimmäinen kerta Japanissa on pieni kulttuurishokki. Ihmiset tervehtivät, hymyilevät ja auttavat. He pysähtyvät sinua varten. Apua, miten moiseen huomioon tulisi suhtautua?

Oli outoa saada huomiota ja hyvää palvelua. Ihmisillä tuntui olevan aikaa juuri minulle. Esimerkiksi kaupan kassa keskittyi palvelemaan vain minua, vaikka takana oli pitkä jono. Taksikuski avasi aina oven ja auttoi autosta ulos.

Jo lentokoneessa Finnairin suoralla lennolla Osakaan yllätyin kohteliaasta palvelusta. Aivan kuin lentoemännät, suomalaiset ja japanilaiset, olisivat lukeneet ajatuksiamme. Sama meno jatkui itse maassa. Kaikki tervehtivät, kiittivät ja sanoivat jotain positiivista.

Koska minulla oli vielä kiireasenne päällä, ajattelin kohteliaisuuden ja kumartelun olevan turhaa ajan tuhlausta. Mutta jos seuraavana päivänä havahduin, kuinka hyvältä tuntuukaan, kun henkilö, jonka kohtaa silmätysten, pysähtyy minimaalisen pieneksi toviksi juuri sinua varten. Tulet nähdyksi ja kuulluksi. Olet olemassa omana itsenäsi, ihmisenä. Ainakin siltä minusta tuntui.

Myös avuliaisuus tuntui oudolta. Jos näytimme olevan etsimässä jotakin, heti oli joku auttamassa. Ehdimme odotella vain tovin rautatieasemalla lippujonossa, kun meidät ohjattiin toiseen jonoon, jossa saimme englanninkielistä palvelua. Metrossa tarjottiin istumapaikkaa. Vaatekaupassa sovituskopin lattia pyyhittiin ennen sovittamista. Ravintolassa riisutut kengät laitettiin hienotunteisesti osoittamaan oikeaan suuntaan.

Rauhallisuudesta huolimatta asiat sujuivat nopeasti, sillä ne oli mietitty tarkasti juuri asiakkaan näkökulmasta helpoiksi ja toimiviksi. Ne myös ohjeistettiin selvästi, jottei kenenkään tarvitse hötkyillä. Seiso tässä, kun jonotat metroon tai junaan. Tilaa tästä, maksa tänne. Selkeä ohjeistus on tarpeen, kun asukkaita ja turisteja on miljoonia samaan aikaan menossa ja tulossa.

Rauhallisuus tarttui minuun parissa päivässä. Nolotti, kuinka välinpitämättömästi olen suhtautunut ihmisten tervehtimiseen, kohtaamiseen ja asettanut turhan kiireen etusijalle. Kohteliaisuus ja toisten huomioiminen eivät todellakaan vie aikaa. Ne ovat vuosisatoja vanhan kulttuurin mukanaan tuomaa sivistystä. Hyväksi havaittu toimintamalli, jolle olisi tilausta myös meillä. Kokeillaanko yhdessä? Minä ainakin opettelen sitä nyt.

Sini

Kommentit
  1. 1

    Leena Warsell sanoo

    Heippa Arjaleena nipot joistackuuölut työkaverina paljon.
    Kyllä se näyttää olevan totta että niitä kukkia todella on ja paljon.. SINNE!

    Voin kyllä lohduttaa, että tehkää seuraava matkaa Kiinaan niin kyllä huomaatte eron…
    Pankin tiskiläkin sai käyttää kyynärpäitä että edes jotenkin olisi saanut palvelua luukulla palloilevien kiinanmiesten kanssa…

    Terv leena

    • 1.1

      sanoo

      Hei Leena

      Japaniin kyllä kannattaa mennä. Kaunista, hyvää ruokaa ja mukavia ihmisiä.
      Oltiin Kiinassa kauan aikaa sitten. Ehkä ensi kerralla kuitenkin jonnekin muualle. Olisiko sinulla muuta kohdevinkkiä?
      Kaunista kevään jatkoa
      Sini

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *