Rintava, lanteikas ja reitevä = naisellinen

Nettikeskusteluissa tuli esiin isot tytöt -ilmaisun käyttö. Kuka on iso tyttö? Ja miksi tyttö? Miksei nainen?

Kun puen lukijoita lehtien muuttumisleikkeihin tai vartalotyyppijuttuihin, haluaisin vaatteiksi ns. kouluesimerkit täydellisistä vaatteista upeille naisille, jotka eivät ole kokoa 36. Lähes joka kerta tuskanhiki nousee, kun mallistoista ei löydy sellaisia. Ymmärrän hyvin näiden naisten tuskan vaateostoksilla.

Miksi kookkaille naisille suunnitellaan vaatteita, joissa on lihottavia yksityiskohtia, kummallisia kuosiyhdistelmiä, kiiltäviä kankaita, näkyviä ruutuja tms.? Peltimäiset jäykät kankaat eivät imartele ketään, kaikkein vähiten muodokasta naista. Entä sitten ne paksut, pörröiset kankaat? Eivät kelpaa minun juttujeni kuvauksiin, ellen nimenomaan halua havainnollistaa, mitä EI kannata pukea päälle.

paksu-jakku
Jos keskivartalolle on kerääntynyt senttejä, ei kannata pukea topattua tai paksua jakkua lisäämään ympärysmittaa.

Miksi ne vermeet ovat yleensä linjattomia soputelttoja, joissa ihminen näyttää vieläkin kookkaammalta.

Toistan luennoillani hokemaa: “Jos vartalossa on “linjavika”, se oikaistaan vaatteella.” Siinä pitää olla linjaa, jossa käyttäjä näyttää todellista hoikemmalta – EI LIHAVAMMALTA.

pallo
Haluatko näyttää pallolta?
laatikko
Laatikkomainen kokonaisuus on tässäkin tapauksessa turhan massiivinen.

Naiselliset muodot saavat näkyä, vaikka en pukisi omenavartaloiselle makkarankuorta muistuttavaa kapealinjaista vaatetta. Teltan ja makkarankuoren väliin mahtuu paljon hyviä vaihtoehtoja.

Vähän kärjistettynä voin todeta, että kaikkein pahimpia ovat mallistot, jotka on suunniteltu muodokkaille, naisellisille naisille.

Monissa mallistoissa koot päättyvät kokoon 42. Harvoin vaatteen istuvuus ja vaatteiden yksityiskohdat toimivat, jos kaavoitusta vain suurennetaan. Myös materiaalivalinnassa pitää huomioida kookkaimpien naisten mahdollisesti suurempi hikoilu. Hiostavat tekokuidut eivät ole parhaimpia vaihtoehtoja. Lisäksi käsivarsien ja rintojen koot vaativat kädenteiltä riittävää laajuutta.

Kaisa

Kommentit (2)
  1. Tämä on niin totta…! Lisäksi vaatteiden kaavoittajilla tuntuu olevan kumma luulo siitä että me kaikki ylipainoiset naiset olemme tasapaksuja – tai ainakin isovatsaisia. (Itselläni lantio on 24 cm isonpi, ja alavatsani on pieni. (Ok, onneksi joustovyötäröisiä housuja ja hameita on melko hyvin tarjolla….) Ylävatsani puolestaan on pullottanut enemmän tai vähemmän hoikasta nuoruudestani saakka.
    Itselleni tuottaa suoranaista tuskaa myöskin löytää housuja joissa olisi riittävän pitkä takaosa vyötäröstä haaroväliin. Tai jonka lahkeita ei tarvitsisi alkaa heti lyhentämään!
    Paitapuseroista en onneksi tykkää – niiden hihat ovat yleensä liian pitkät ja mitoitus pielessä, sekä muotolaskokset väärässä kohti. Alaspäin leveneviä, joustokankaista ommeltuna tunikoita, on onneksi nykyään todella kiitettävästi tarjolla!
    On kuitenkin henkisesti tuskallista olla 160 cm lyhyt, tiimalasivartaloinen, ylipainoinen nainen vaateostoksilla!

    1. Hei ADHD-nainen, kiitos kommentistasi. Tuo housuongelma on minullekin tuttu. Lähes aina joudun lyhennyttämään housuni – ja silloinhan lahkeiden linja muuttuu. Onneksi joillakin valmistajilla on eripituisia lahkeita.
      Yritetään me lyhyet (olen 162 cm) kestää.
      -Kaisa

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *