Tiedätkö, mitä vaatteesi oikeasti maksavat?

Taloustoimittaja Irmeli Salo herättää meitä shoppailijoita kehotuksella: ”Ajattele vaatekaupassa kuin teollisuusyrityksen johtaja, niin saat hankinnoillesi kunnon poistot.”

Nuori kauppatieteiden maisteri Satu Wrede, tuolloin edesmenneen muotitavaratalo Pukevan muotikoordinaattori sanoi naistenlehden haastattelussa jo 1970-luvulla, että hän haluaa vaatteilleen kunnon poistot. Poistoilla hän tarkoitti vaatteen hintaa käyttökertaa kohden.

Jos vaatteen hinta on ostohetkellä on vaikkapa 300 euroa, kymmenen käyttökerran hinnaksi tulee näin 30 euroa per kerta.

Kirpputoreilla törmää aina silloin tällöinen vaatteisiin, joissa roikkuvat vielä hintalaput eli vaatetta ei ole lainkaan pidetty. Jos käyttämättä jääneen vaatteen hinta on ollut ostohetkellä 30 euroa, eikä se käy kaupaksi, ostos on ollut rahan heittämistä hukkaan. Saman vaatteen kertakäyttö on ollut yhtä kallista kuin kymmenen kertaa kalliimman tuotteen hinta eli 30 euroa. Sanoisin, että melko järjetöntä.

Teollisuusjohtaja hankkiessaan tuotantohyödykkeen kuten koneen, linjan tai  järjestelmän poistaa tilinpäätöksessä hankinnan vuosien aikana. Täysin poistettu hankinta on tullut tiensä päähän, mutta se on tuottanut arvoa tuottamalla tehokkaammin ja sillä saattaa olla vielä jälleenmyyntiarvoa.

Vielä nykyäänkin Satu Wrede sanoo seisovansa poistoajattelun takana.

Yleensä vaatehankinnoissa parhaat poistot tulevat vaikkapa alusvaatteille, ulkotakeille ja käyttökengille. Monet sisäpukeutumisen hankinnat sen sijaan voivat olla huteja. Suomalaisessa tosi-tv-ohjelmassa tavattiin naiskuluttajia, joilla ostelu oli lähtenyt kokonaan lapasesta. Yksi nuori nainen kertoi työviikon jälkeen suuntaavansa vaatekaupoille ja ostavansa ”perjantaipuseron”. Vuodessa on 52 perjantaita… Viime vuonna, tänä vuonna ja ensi vuonnakin.

Presidentin itsenäisyyspäivän juhlissa näkee monia uniikkipukuja, jotka tulevat kansalle tutuiksi median kautta. Nimekkäiden suunnittelijoiden puvut maksavat tuhansia euroa. Yksi kuvatuimmista upeiden iltapukujen kantajista oli kansanedustaja-aikoinaan Leena Harkimo. Ovatko puvut olleet sen koommin käytössä? Leena Harkimo sanoo, että aivan hiljakkoin hän eräässä tilaisuudessa käytti linnanjuhlissa käyttämäänsä pukua. ”Hieman muunneltuna tosin”, hän sanoo.

Ainoa asu, jonka ainokaisen käyttökerran kaikki hyväksyvät, on hääpuku. Upeimmat prinsessamekot maksavat tuhansia euroa. Mutta se lienee sen arvoista.

Irmeli Salo

taloustoimittaja

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *