Vastuullisuutta suomalaisittain

Muotialaa on syytetty vastuuttomuudesta. Me kaikki muistamme, kun tehdasrakennus romahti, ja työntekijät kuolivat. Länsimaisia merkkejä syytetään Kaukoidän hikipajoissa teettämisestä. Joskus tuotteista löytyy kiellettyjä, vaaralliseksi tiedettyjä aineita.

Tätä taustaa vasten suomalaiset vaate- ja kodintekstiilivalmistajat ovat panostaneet viime vuosina vastuullisuuden lisäämiseen. Näin yritysten edustajat ainakin vakuuttelevat.

Suomen Tekstiili & Muoti -järjestön toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen vakuuttaa, että vastuullisuus on tullut tekstiilialalle jäädäkseen ja olevan osa nykyistä liiketoimintaa.

Koska vaatteiden ja kodintekstiilien mallistojen valmistus on pirstaloitunut niin, että monet alihankkijat tekevät oman osansa kustakin mallistosta, on myös vastuullisuus jaettu.

Suomen Tekstiili & Muoti julkaisi Vastuun kantajat -kirjasen, jossa kahdentoista yritysesimerkin avulla kerrottiin, miten suomalaiset valmistajat toteuttavat vastuullisuutta.

Marimekon teesinä on, että tuotteiden pitää kestää aikaa: ajattomuus, laatu ja tarkoituksenmukaisuus ovat marimekkolaisille tärkeitä. Lisäksi tuotteiden valmistuksen pitää olla sellaista, että ihmisiä ja ympäristöä kunnioitetaan.

Finlaysonin lähtökohtana on, että vastuullisuusajattelu näkyy koko tuotantoketjussa. Tämä tarkoittaa mm. läpinäkyvyyttä, onpa kyse käytetyistä kemikaaleista, laatu- ja turvallisuusjärjestelmistä. Mm. näistä asioista yhtiö pyytää selvitystä alihankkijoiltaan ja sellaiseksi haluavilta. Lisäksi he vaativat tietoa, täyttääkö yritys ILO:n työelämään koskevat normit. Yhtiön toimitusjohtaja Jukka Kurttila mainitsee vastuullisuusesimerkkinä myös keväisen Finlayson-Kärkkäinen -tapauksen, jossa Finlayson veti tuotteensa pois Kärkkäisen myymälöistä, koska yrityksen edustajat pitivät vastenmielisenä Kärkkäistä lähellä olevan Magneettimedian juutalaisvastaista kirjoittelua.

Yli 100-vuotias L-Fashion Group (Luhta) on nimennyt vastuullisuuden yhdeksi viidestä arvostaan. ”Jos alihankkijoilla ei ole vastuullisuus kohdallaan, kaupanteko on mahdotonta”, kiteyttää toimitusjohtaja Vesa Luhtanen. Yhtiöllä on noin 180 alihankkijaa. L-Fashon Group on ollut pari vuotta vastuullisuutta edistävän BSCI:n jäsen.

Oma valvontajärjestelmä lisää kustannuksia, mutta Luhtanen pitää sitä kuitenkin perusteltuna. Jos yhtiön edustajat havaitsevast puutteita, he opastavat yhtiökumppania oikeaan suuntaan: leikkaajille on tullut turvakäsineet, leikkureita on huollettu, kohdelamppuja on asennettu, työpöytien korkeutta on säädetty jne.

Eettisen kaupan puolesta ry:n Anna Härri kiittelee suomalaisia valmistajia siitä, että ne tekevät paljon ympäristövastuunsa kantamiseksi. Sitä vastoin sosiaalisen vastuun puolella hän kaipaa suunnannäyttäjiä ja konkreettisia toimenpiteitä esimerkiksi riittävän palkan maksamisessa kehitysmaiden alihankkijoiden osalta.

Valtaosa Suomessa myytävistä vaatteista on ulkomaisia mallistoja. Olisiko vastuullisuus yksi suomalaisten merkkien kilpailueduista? Toivottavasti.

Kaisa 

Kuva L-Fashion Group, Ril’s

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *