Virkistävä pikapüsähdüs Münchenissä

Tiedät varmaankin kuluneen sanonnan, että jos elämä tarjoilee sinulle sitruunoita, niin tee sitruunasoodaa? Ideana on siis kääntää vastoinkäymiset hyviksi kokemuksiksi.

Halpojen lentojen löytäminen ei tietenkään ole varsinainen vastoinkäyminen, mutta sovelletaan nyt sanontaa luovasti kuitenkin. Useinhan halvimmat lennot ovat niitä, joissa välilaskulla vaihtoaikaa on enemmän kuin tarpeeksi. Sen sijaan että notkuisin pitkästyneeinä lentokentällä, pyrin pyrähtämään kaupungilla. Itse asiassa, joskus valitsen halvoista lennoista juuri sen, missä on kaikkein pisin vaihtoaika. Sillä tavalla vietimme Timin kanssa heinäkuussa Lontoossa aktiiviset 23 tuntia. Ne olivat Timin ensimmäiset tunnit joidenkin esi-isiensä kotimaan kamaralla. Tietenkin se oli vain pieni raapaisu Lontoosta, mutta parempi kuin ei mitään.

Pitkä lento takana ja sen näkee kyllä naamastakin.

Pitkä lento takana ja sen näkee kyllä naamastakin.

Tällä kertaa Suomeen tullessa löysin edullisimmat lennot Vancouverista Helsinkiin Lufthansalla, ja samaan hintaan sain vielä Air Canadan lennon kotikentältä Nanaimosta Vancouveriin. (Olipas muuten aivan loistopalvelua joka kentällä ja koneessa, erittäin ystävällinen henkilökunta!) Mutta halvin lento sisälsi 6 tunnin välilaskun Münchenissä.

IMG_3555

IMG_3552

Laskeuduttuani Müncheniin kiirehdin siis junaan ja pääsin reilussa puolessa tunnissa keskustaan. Olin etukäteen kysellyt kavereilta vinkkejä kaupungille, mutta kun päärautatieaseman viereltä oli juuri lähdössä kaksikerroksinen turistibussi kiertoajelulle, päätin kivuta bussin yläkertaan. Saisinpahan jonkinlaisen yleiskuvan kaupungista ja silti jäisi vielä reilu tunti hortoiluun keskustassa.

IMG_3551

Eikö tässä kuvassa ole salaperäistä kerroksellisuutta?

IMG_3572

Salaperäistä kerroksellisuutta on myös Münchenin kaupunkirakenteessa, joka on rakentunut vuosisatojen kuluessa.

Tunnin kiertoajelulla vakuutuin siitä, että Münchenissä olisi nähtävää pidemmällekin lomalle. Miten hurmaava kaupunki! Hop-on-hop-off -bussista olisin voinut piipahtaa vaikka kehutuissa taidemuseoissa, mutta tällä kertaa ei vain ollut  aikaa. Tekniikan museokin on kuulemma yksi maailman parhaista, ja miksei olisi kun kaupungissa on asunut sellaisiakin kuuluisuuksia kuin Diesel ja Röntgen.

IMG_3568

 

IMG_3561

Monine puistoineen aurinkoinen kaupunki oli vehreä ja hurmaava. Münchenistä voisi lähteä myös jokiristeilyille Keski-Euroopan sydämeen tai kiertää lähitienoiden satulinnoja. Kaiken kauneuden keskellä minusta on kuitenkin erityisen tärkeä muistaa myös se, että Hitlerin tie valtaan alkoi juuri Münchenistä.

IMG_3507

Kiertoajelubussi vei läpi vehreiden puistojen.

IMG_3518

Kuudesta tunnista ehdin siis mukavasti käyttää kolme tuntia kaupungilla. Monta kivaa kenkäkauppaa jäi käymättä, mutta parempi niin: yritän taas saada rahdattua mahdollisimman paljon kirjojani, vaatteitani ja pieniä sisustustavaroitani kotiin Kanadaan, joten matkalaukussa olisi hyvä olla tilaa.

Kauneusalalla toimiva ystäväni Linda on käynyt tässä hiuskoruja myyvässä pikkuliikkeessä lapsesta lähtien. Sieltä matkaan tarttui muutamat korvakorut.

Kauneusalalla toimiva ystäväni Linda on käynyt tässä hiuskoruja myyvässä pikkuliikkeessä lapsesta lähtien. Sieltä matkaan tarttui muutamat korvakorut.

IMG_3582

Tällä kertaa muuten matkalaukku ei kulkenut samalla koneella Suomeen, vaan yöllä Helsingissä sain kuulla, että matkalaukku oli jäänyt Vancouveriin.. Sellaista se on, matkailu maailmalla. Osa seikkailua on se, että kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan. Niin kauan kaikki hyvin kun hengissä selviää. Ja matkalaukkukin löysi tiensä Espooseen sitten kahden yön jälkeen. Näistäkin sitruunoista tuli siis oikein hyvää limonadia.

Söpö pikkukone toi minut Nanaimosta Vancouveriin, mutta matkalaukkuni ei lähtenytkään sujuvasti mukana.

Söpö pikkukone toi minut Nanaimosta Vancouveriin, mutta matkalaukkuni ei lähtenytkään sujuvasti mukana.

Punaisella matolla Münchenin lentokentällä.

Punaisella matolla Münchenin lentokentällä.

 

 

Terassi ja uusi elämä kierrätetyistä materiaaleista: vuosi ensitapaamisestamme!

Viime viikolla tuli kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun tapasimme Timin kanssa ensimmäisen kerran elävässä elämässä. Olin silloin saanut Timin tajuamaan, että olin aivan tosissani, kun kutsuin hänet Suomeen. Tai Tim kyllä mietti vielä Reykjavikin kohdalla, että mitäs jos kutsuni olikin vain pilaa. Siellä hän sitten seisoisi lentokentällä toisella puolen maapalloa, jetlagin kourissa, ja naista ei näkyisi missään.

Ensimmäinen yhteiskuvamme. Aika luontevan näköisesti olemme yhdessä.

Ensimmäinen yhteiskuvamme. Aika luontevan näköisesti olemme yhdessä.

Minä tietysti olin Helsinki-Vantaalla odottamassa ja sain yllättyä iloisesti kun Tim oli livenä vieläkin kiinnostavampi kuin pitkien skype-puheluiden aikana. Puolen vuoden päästä tuosta ensikohtaamisesta olimme olleet naimisissa jo lähes 2 kuukautta ja saaneet yhteisen talomme avaimet kaksi päivää aiemmin. Eli ei tässä mitään jahkaajia olla, kumpikaan meistä.

Aamukahvit vuoteeseen vuosipäivänä. Tim <3

Aamukahvit vuoteeseen vuosipäivänä. Tim <3

Ensitapaamisemme ensimmäinen vuosipäivä oli sitten täynnä romantiikkaa, ruusuja ja shampanjaa? No ei tod. Tai no, sain aamukahvin ja appelsiinimehun tarjoiltuna sänkyyn, mutta niin saan usein muulloinkin (juu juu, olen kamalan hemmoteltu). Oikeastaan tajusin, että emme ole kuukausiin käyneet varsinaisesti treffeillä, elokuvissakaan emme koskaan Kanadassa.

Suurten romanttisten eleiden ja lahjojen sijaan vuosipäivämme oli toisella tavalla romanttinen. Nimittäin mikäpä olisi syvemmin romanttista kuin rakentaa yhteistä kotia?

Tim ei enää ole töissä kahden tunnin takana Victoriassa, vaan etsii urakoita lähempää kotia Nanaimosta. Nyt ennen yhden remonttihomman alkamista on hetki aikaa vaihteeksi kunnostaa myös omaa kotiamme. Olin ajatellut, että takaterassimme kunnostusvuoro on joskus ensi keväänä, vaan Tim innostuikin laittamaan sitä kuntoon. Ensin lahot portaat uusittiin ja samoilla lumilla kunnostettiin sitten myös terassi. Ei voisi millään uskoa, että suurin osa lankuista on kierrätettyjä! Hilseilevän maalin alta paljastui hyvää puutavaraa, jota täydennettiin muutamilla uusilla lankuilla ja appivanhempien entisen terassin materiaaleilla.

Tim raapi hilseilevän ruskean maalin pois terassin laudoista.

Tim raapi hilseilevän ruskean maalin pois terassin laudoista.

Hilseilleen maalin alta paljastui ihan hyvää puuta.

Hilseilleen maalin alta paljastui ihan hyvää puuta. Timin Suomi-paita muuten löytyi kirpputorilta Nanaimosta!

Minä pääsin taas sisustushommiin – vai onko ulkotilan sisustus ulkoistamista? Rakennushommissa minusta ei juuri apua ole, mutta maalaaminen kyllä onnistuu. Maalasimme terassin kahdella Timin rintakarvoihin sopivalla harmaan sävyllä.

IMG_3128

Uusitut kaiteet ja portaat saavat myös väriä – ja Timin selkä..

IMG_3130

53-vuotias mies. Ei huono, niin kuin Lenita Airisto sanoi Timin tavatessaan!

Etsin kesäkauden loppualennusmyynneistä paria mukavaa nojatuolia terassin nurkkaan, josta voi seurata yllättävän aktiivista luonnon näytelmää kallioisella rinteellä.

Tämä terassille sopiva sohva on ihana, mutta alennusmyynnissäkin vielä liian hintava minun halpaan makuuni.

Tämä terassille sopiva sohva on ihana, mutta alennusmyynnissäkin vielä liian hintava minun halpaan makuuni.

Tähän aikaan vuotta kivoimmat kalusteet on tietysti myyty jo aikapäiviä sitten, mutta löysin kuitenkin pari edullista turkoosia tuolia. Ne välttävät nyt ja ensi keväänä olen heti tikkana tutkimassa outdoors lounge chair -valikoimia.

IMG_3366

Olen hulluna lyhtyihin ja löysin pari, jotka syksyn tullen löytävät paikkansa sisältä, samoin kuin torkkupeitot ja maljakot.

IMG_3403

Illalla oli oikeastaan tosi mukavaa istua omalla terassilla samettisessa kesäyössä ja miettiä, miten onnellinen tämä viimeisin vuosi on ollutkaan. Kierrätysmateriaaleista olemme rakentaneet yhteisen elämämmekin, ja se on parempi kuin uusi.

Vuosi yhdessä, ensimmäinen kesä yhteisesä talossa.

Vuosi yhdessä, ensimmäinen kesä yhteisessä talossa.