Kyllä kiitos! Uusi päivä, uudet haasteet, uudet mahdollisuudet

Tietysti se menee näin: juuri kun on sekä kivoja työkeikkoja, reissuja että kaikkea muuta hauskaa, tulee sairaaksi. Ensin oli flunssainen olo, sitten vasen silmä muuttui punaiseksi (eli poliittista symboliikkaa). Olin varmaan aika pelottava näky, kun menin Kiiskin Sannan ja ihanien kummityttöjeni kanssa Specsaversin ja Lastenklinikan kummien tapahtumaan viime tiistaina.

Uutisankkuri ja aktiivinen Lastenklinikan kummi Pirjo Nuotio mallina muotinäytöksessä.

Uutisankkuri ja aktiivinen Lastenklinikan kummi Pirjo Nuotio mallina muotinäytöksessä.

Keskiviikkona menin käymään lääkärissä. Silmätulehduksen lisäksi minulla oli vanha tuttu teinivuosiltani, poskiontelotulehdus. Ilmankos oli olo aika vetämätön. Sain 10-päiväisen lääkekuurin ja silmätippoja. Nyt näyttää jo paljon paremmalta, vaikka toipilas olen edelleen. Kyllä tämä tästä.

image

Oli kiva törmätä tuttuihin. Maria Jungner ja Nina Sevelius aina yhtä hehkeinä.

Niinpä taas tänään aamulla ensimmäiseksi sanoin iloisesti ääneen ”Kiitos!” Se oli tapanani tehdä joka aamu silloin kun asuin yksin ja aina muistaessani edelleenkin, jos en siis herätä sillä ketään. En oikeastaan tiedä tarkkaan, ketä kiitän. Ehkä koko universumia? Kiitos kun saan taas herätä uuteen päivään, poskiontelotulehduksella tai ilman – moni ystäväni nimittäin ei enää saa. Kiitos kun olen jo tähän mennessä saanut elää aivan mahtavan elämän. Kiitos kaikista niistä haasteista, joita tähän päivään kuuluu, koska vain haasteet kasvattavat. Kiitos niistä mahdollisuuksista, joita tänäänkin saan, ihan vain jo siksi, että olen sattunut syntymään Suomeen. Kiitos siitä, että minulla on oma ihminen, jota ikävöidä. Kiitos, kun saan vielä nauttia äitini ja siskojeni seurasta. Kiitos kaikista eri-ikäisistä ystävistäni, jotka ovat valinneet minut elämäänsä. Kiitos kaikista kohtaamisista, joita elämääni osuu. On mahtavaa olla elossa!

Tiedän, että moni pitää minua nyt todella tekopyhänä. Pitäkööt. Jos en ole iloinen siitä kaikesta hyvästä, mitä minulla jo on, niin miksi ansaitsisin lisää? Vaikka tänään ei aurinko paistaisi risukasaan, niin enpä ole ennenkään edellisenä päivänä tiennyt, että seuraavana päivänä tulee onnenpotku. Toivoa täytyy pitää yllä, vaikka se olisi miten pienellä liekillä kytevä hiillos.

IMG_4186

Sitä paitsi luin juuri tutkimuksesta, että tärkein osa onnellisuutta on osata olla kiitollinen. Kellään ei kaikki mene aina pieleen – jos menisi, niin emme olisi tässä, elossa. Uusi päivä, uudet haasteet, uudet mahdollisuudet.

Siksi minusta olikin ihanaa löytää korut, joista on nyt nopeasti tullut uusia suosikkikorujani: Kauhajoen Ruokamessuilla jäin jo viime vuonna haikailemaan pohjalaisen yrittäjän Anne Vuorelan tekemiä Vernada-koruja, joissa lukee ”Tänään olen – kiitollinen”. Tänä vuonna sitten ostin itselleni kaulakorun ja siihen sopivat korvakorut, joissa lukee ”Elä, naura, rakasta”. Siinähän ne on, parhaat elämänohjeet. Kun olisi kiitollinen, naurava, elävä ja rakastava ihminen, niin olisi aika hyvää seuraa sekä itselleen että muille.

IMG_4185

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *