Juhlakausi on alkanut Victoriassa

Minulla on vähän ristiriitainen suhde tähän provinssin pääkaupunkiin Victoriaan. Tämä on paljon enemmän oikean kaupungin näköinen kuin arkinen Nanaimo. Ilmasto on selvästi lämpimämpi. Mutta toisaalta liikenneruuhkat ja talojen hinnat ovat aivan toista luokkaa kuin kotiseudulla Vancouverinsaaren keskiosissa. Hienosta näköalastakin joutuu maksamaan ekstraa, kun Nanaimossa sen saattaa saada kaupanpäällisiksi.

Nyt on kuitenkin tosi mukavaa olla täällä pari päivää hotellissa. Tim tekee keikkaa toimistojen sisätiloista vastaavalle firmalle, joka on tuttu jo vuosikymmenien takaa. Samassa lasiseinien asennustiimissä on Timin vanhoja kavereita ja 10-tuntisenkin päivän jälkeen Tim on täynnä intoa. Victoriassa olisi Timille hommia niin paljon kuin vain jaksaa painaa ja minäkin varmasti löytäisin täältä töitä vaikka jostain sisustusliikkeestä. Harmi vaan, että Nanaimon talomme hinnalla emme saisi edes puolikasta taloa Victoriasta.

Brittiläisen Kolumbian parlamenttitalo Victoriassa on näin jouluj aikaan upeasti valaistu.

Brittiläisen Kolumbian parlamenttitalo Victoriassa on näin joulun aikaan upeasti valaistu.

Tapasimme keskiviikkoiltana hurmaavat Joycen ja Miken. Joyce on äitinsä puolelta Lapinlahden Halosia ja olemme tutustuneet Pohjois-Amerikan Halosten sukusivun kautta. Muutama vuosi sitten seitsemänkymppiset Joyce ja Mike olivat Suomessa käymässä ja kävimme Helsingissä siskoni kanssa illallisella heidän kanssaan. Mukana oli myös heidän poikansa Chris, joka on minua 3 päivää nuorempi. Superkivan Chrisin tapasinkin pikaisesti viime viikolla Vancouverissa käydessäni. Kaikki kolme ovat juuri sellaisia, kuin kanadalaiset parhaimmillaan ovat: fiksuja, maanläheisiä eivätkä mitään tärkeilijöitä.

Sukusivun kautta olen tutustunut muihinkin mukaviin Halosiin, kuten Joycen serkkuun Kae’hin. Detroitissa asuva Kae on upea leidi, joka kävi kahden viisikymppisen tyttärensä kanssa Suomessa viime vuoden kesäkuussa. Muistan, kuinka puhuin Kaelle sinkkuudestani ja miten toivottomalta elämä välillä tuntui. Olin silloin jo yhteyksissä Timiin, mutta ajattelin, etten varmaan koskaan pääse tapaamaan Timiä elävässä elämässä. Reilun puolen vuoden päästä olimmekin sitten jo naimisissa. Hyvä, etten vielä siis kuitenkaan luovuttanut toivosta.

Joyce ja Mike muuttivat  Ontariosta Brittiläiseen Kolumbiaan vasta viime vuonna, joten hekin ovat suhteellisen uusia tulokkaita näillä main. Heidän kotinsa on Victorian keskustassa lumoavassa yli satavuotiaassa omakotitalossa, joka on vimpan päälle remontoitu. Tim tietysti oli kiinnostunut rakennusratkaisuista ja talotekniikasta ja muutenkin juteltavaa riitti – etenkin kun selvisi, että Mike on innokas purjehtija ja heilläkin on ollut trimaraaneja! Toivottavasti saamme Joycesta ja Mikesta seuraa ensi kesän purjehduksille.

Erinomaisessa pizzeriassa käytyämme ajoimme takaisin hotellille Victorian ydinkeskustan ja sataman kautta. Parlamenttitalon jouluvalot oli juuri sytytetty tiistai-iltana. Tästä tämä juhlakausi taas alkaa.

191C8531-5250-4285-AEFE-E4FBE067BE16

Victorian tunnelmallisessa satamassa muidenkin talojen juhlavalaistukseen on panostettu.

Itsenäisesti Vancouverissa

Enää viikko aikaa itsenäisyyspäivään! Ei, ei minua ole kutsuttu Linnan juhliin, mutta se ei ole mikään syy olla hankkimatta iltapukua. Vancouverinseudun kanadansuomalaiset juhlivat 6. joulukuuta Suomen satavuotista itsenäisyyttä myös ja minulla on suuri kunnia olla juhlassa juontajana.

Tänä vuonna ei itsenäisyyspäivää juhlitakaan pienesti pohjoismaalaisten yhteisellä kerhotalolla Burnabyssä, vaan aivan paraatipaikalla meren rannalla, Vancouver Convention Centerissä. Tulijoita olisi enemmänkin kuin ne noin 350 jotka tilaan mahtuvat, jonotuslistalla on kuulemma puolensataa toiveikasta.

2835C873-57D6-41D5-900A-6376FA0E39F7

Tänä vuonna juhlitaan sekä 100-vuotiasta Suomea että 150-vuotiasta Kanadaa.

Vancouver Convention Center on yksi länsirannikon komeimmista rakennuksista.

Vancouver Convention Center on yksi länsirannikon komeimmista rakennuksista.

Nostan hattua vapaaehtoisten tiimille, joka juhlan on järjestänyt. Isoissa juhlissa on aina niin paljon liikkuvia osia, että äkkinäisempää hirvittäisi. Onneksi isoimman työtaakan kantanut Katriina on kokenut tapahtumajärjestäjä, videot koostanut Joonas huippuammattilainen ja mukava juontajaparini Esko tuntee kaikki. Muita tiimiläisiä en ole vielä ehtinyt tavatakaan.

AA3068B1-F086-40EC-ACC2-B2B794B538EB

Convention Centerin katossa on huikea maapallo. Ei luonnollista kokoa kuitenkaan.

Komea on aula.

Komea on aula.

Kävin viime viikolla päiväseltään Vancouverissa suomalaisessa menestysfirmassa Kaiken Entertainmentissa lukemassa tekstejä Suomen historiasta kertoviin videoihin ja pidimme pienen suunnittelupalaverinkin. Saarella kun asuu, niin matkaan menee suuntaansa suunnilleen saman verran aikaa kuin Jyväskylästä Helsinkiin, joten täytyy yrittää yhdistää monta kärpästä samalle iskulle. Tällä kertaa matkasin ilman Timiä julkisilla kulkuvälineillä ja ihan hyvinhän se sujui, vaikka olikin niin kurja ilma, että vesitasolennot oli peruttu.

95BF2742-1702-4A0A-A92F-CB388D885671

Olen pohdiskellut sitä, kuinka meillä jokaisella juhliin tulevalla on vähän omanlaisensa Suomi. Jos on lähtenyt Kanadaan silloin, kun suurin osa suomalaisista sai vielä elantonsa maataloudesta, on Suomi-kuva aika erilainen kuin tällaisella tämänvuoden tulokkaalla. Toisaalta, minun Suomeni on varmasti erilainen paikka kuin 90-luvun lopulla syntyneen suomalaisen, jonka elämän aikana ei ole ollut olemassa esimerkiksi sellaista paikkaa kuin Neuvostoliitto. Syntymävuosi on määrittänyt paljon sitä, millaisia mahdollisuuksia elämässä on ollut. Perinteisesti Suomesta on lähdetty Kanadaan leveämmän leivän perään, raskaisiin metsä- ja kaivostöihin. Nyt maailmalle lähtee meitä koulutettuja, etuoikeutettuja suomalaisia opiskelemaan, uraa tekemään ja rakkauden perään. Aikamoista.

AB268FB2-93C7-43A7-9C89-61E044146AA7

Sateenvarjoilla oli käyttöä ankeassa säässä.

Toisaalta, tällainen suuri juhla on juuri hieno mahdollisuus tuoda yhteen ihmisiä, joilla on Suomeen aivan erityisen suhde. En malttaisi odottaa, että tapaan lisää eri ikäisiä länsirannikon suomensukuisia.

Vielä jotkut ruskan lehdet sinnittelivät puissa.

Vielä jotkut ruskan lehdet sinnittelivät puissa.

Viikko aikaa valmistautua juhlaan. Tiedän kokemuksesta, että aina juuri ennen keikkaa on perhosia vatsassa. Siellähän lentelevät, se tarkoittaa vain sitä, että olen latautunut ja läsnä. Harvoinpa juontokeikoillani kukaan on kuollut. Tai niin kuin Timin vanha työkaveri tokaisi, ”ei se ole mitään rakettikirurgiaa!”

Ja se iltapuku? No, ei sillä Linnan juhlien kuvatuimmaksi kuningattareksi pääsisi, mutta on siinä symboliikkaa. ”Sininen on taivas, siniset on silmänsä sen. Valkoiset on pilvet, lampaat nuo taivaan sinisen…”

IMG_6099

Otin nämä kuvat Vancouverista mallikilpailureissultamme, hotellihuoneen parvekkeelta. Silloinkin suurkaupunki oli sateinen.

IMG_6119

Saarelta saarelle: viikonloppu Mayne Islandilla

Ystävillämme Martinalla ja Larryllä on hyvä rutiini: joka kuukausi he järjestävät pienen viikonloppumatkan lähiseuduille. Tai Martinahan tietysti kaiken käytännössä järjestää, keksii jonkun hyvän hotellitarjouksen tai miettii kohteen, minne huristavat asuntovaununsa kanssa.

Pari kertaa olemme päässeet mukaan, vähän niin kuin valmiiseen pöytään. Olemme viettäneet viikonlopun nelistään Vancouverinsaaren tuulisella länsirannalla Tofinossa ja Nanaimon edustalla Gabriolan saarella, joista reissuista olen täällä blogissa raportoinutkin.

DCA3144C-CCA1-40F5-8DE6-5FDA900312B8

Meilläpäin vuorovesi on jopa 4. Metriä, joten myös Myne Island Resortin laituri on pitkä.

Tällä kertaa olimme Mayne Islandilla, joka on yksi kymmenistä kuvankauniista saarista mantereen ja Vancouverinsaaren välillä. Nanaimosta Mayne Islandille päästäkseen pitää ensin huristaa etelään Victoriaan ja sieltä taas pohjoiseen niemelle Swarzt Bayn lauttarantaan. Lauttamatka saaristossa kestää siihen päälle vajaat puolitoista tuntia.

E6D25ADC-332E-42AF-A22E-6DDF1FFC74FF

Jos sää olisi ollut selkeämpi, olisimme varmaan grillailleet mökkimme terassilla.

Perillä meitä odotti todella kiva lomamökki meren rannalla Mayne Island Resortissa – vaikka mökki ei kyllä ole oikea nimitys. Lomakoti? Huvila? Yhtä kaikki, west coast contemporary -tyyliin rakennettu yhden makuuhuoneen talo oli viihtyisä. Suomalainen tehostaja minussa tosin heti alkoi mielessään muutella pohjaratkaisua niin, että ulko-oven lähellä olisi ollut vaatesäilytystilaa. Hyvin mahduttiin kuitenkin päivällisen ja kylpyläosastokäynnin jälkeen takan ja telkkarin ääreen perjantai-iltana. Muutama jakso tuli sitten taas katsottua HGTV:ltä amerikkalaisparien lomakotien etsintää. Tiedäthän nämä ohjelmat, joissa suurin ongelma on, onko päämakuuhuoneessa vaatehuone ja onko ulkona tarpeeksi tilaa viihdyttää vieraita. Näitä samoja seikkojahan pohdimme alvariinsa Timinkin kanssa. (Eikä pohdita, vitsi vitsi.) On vaan välillä niin luxusta katsoa noita kodinetsintä- ja sisustusohjelmia, kun meillä ei HGTV-maksukanava näy.

97843A80-BD02-4F47-8D5D-E2DAADD18085

Tim ja minä levitimme illalla olohuoneen vuodesohvan ja niinpä aamulla ensimmäinen näky olikin upea auringonnousu mantereen vuorten takaa.

5381A146-538B-4609-8DE8-C35A5B3E45DC

Kuva ei tee oikeutta auringonnousun lämpimälle kajolle.

Koska Mayne Island ei ole koolla pilattu, saarella ehtii hyvin kierrellä tärkeimmät nähtävyydet yhdessä päivässä. Lauantai kuluikin ulkoillessa luontopoluilla ja rannoilla, mitä nyt kävimme tarkastamassa kirjakaupan ja käytettyjen vaatteiden kaupan valikoimat. Ihmeen hyvät olivat.

8ECA23A0-476F-45B5-BA79-E49DC51B7FC0

Tämä Pohjois-Amerikan länsirannikolla kasvava arbutus-puu viihtyi jyrkällä rantatöyräällä. Kuva Larry Chong.

DA08A978-62A1-4BA9-89AB-92E6BC907B6F

Metsäpoluilla on ihana kulkea. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän kaipaan rauhaa ja kauniita näkymiä. Meri on myös aina kiehtova, oli sää minkälainen tahansa. Ainakin siis kun saa katsoa sadetta turvallisesti takkatulen lämmössä.

Meri on kuluttanut hiekkakivikallioita reikäisiksi kuin emmental-juuston.

Meri on kuluttanut hiekkakivikallioita reikäisiksi kuin emmental-juuston.

Lomakauden jälkeen saaristossa on hyvin tilaa, paitsi lauantai-iltana saaren ainoassa ravintolassa. Onneksi meillä oli pöytävaraus. Kesällä hotellin ravintolasta on upeat näköalat. Tähän aikaan vuodesta viiden jälkeen jo on säkkipimeää, joten maisemista ei voi illallisaikaan nautiskella.

Mayne Islandilla on myös pieni majakka.

Mayne Islandilla on myös pieni majakka.

Ehdimme käymään myös Mayne Islandin japanilaisessa puutarhassa. Saaren asukkaista nimittäin kolmasosa oli japanilaisia, ennen kuin heidät toisen maailmansodan kieemuroissa internoitiin ja kaikki omaisuus takavarikoitiin 1942. Surullista, ei-niin-kaukaista maailmanhistoriaa. Nyt siis erään japanilaissuvun entisellä tontilla on kaunis muistopuutarha lampineen. Keväällä siellä on varmaankin todella kaunista, kun näin myöhäissyksylläkin tunnelma oli rauhoittava.

366C4D55-7A1B-437B-B0C7-F3EEC8953A66

Kaiken luonnonkauneuden ja huoliteltujen rakennusten keskellä oli myös jotain suomalaisittain kotoista. Tiedäthän, kuinka Suomessakin asuu jonkun hienon luonnonnähtävyyden kyljessä paikallisia, joiden elämänasenne ei ole niin nokonuuka. Rapistuneen talon pihassa lepää muutama autonraato, ruosteinen mopo ja asuntovaunu, jonka rikkoutuneet ikkunat varmaan korjataan ihan kohtsillään. Kunhan ennätetään. Mikäs kiire tässä on, valmiissa maailmassa. En kehdannut ottaa kuvia, mutta tiedät kyllä.

Tästäkin Tim kyllä osaisi remontoida kivan majatalon.

Tästäkin Tim kyllä osaisi remontoida kivan majatalon.

Sunnuntaina oli jo melkein pimeä, kun pääsimme kotiin. Timin kotiaika on nyt ollut kortilla, sillä viikonlopun viettoon Tim tuli suoraan työmaalta Victoriasta ja maanantaiaamuna alkoi uusi urakka, taas Victoriassa. Tällä viikolla Tim ei ajele joka ilta kahden tunnin matkaa kotiin, vaan yöpyy hotellissa. Minä seuraan tiistaina perässä ja aion kiertää oikein ajan kanssa muutaman museon. Ehkä viikolla olisi jokin klassisen musiikin konserttikin? Luontoelämysten keskellä kaipaan myös kulttuurielämyksiä. Joka tapauksessa oli hienoa saada tutustua taas uuteen saareen näillä uusilla kotikulmilla. Ensi kesänä sitten purjehdimme omalla veneellä näissä maisemissa.

AAD6740C-D453-4C91-815A-7F760F2B19F6

70262229-DBC2-45FD-BECD-F7BE1BADD674