Maahanmuuttokuulumisia: Työlupa tuli!

Kertausta ja uutisia: Muutimme Kanadaan tänä vuonna tammikuun alussa. Olimme menneet naimisiin Tampereen maistraatissa ennen joulua ja Kanadaan päästyämme Tim alkoi heti täyttää maahanmuuttohakemuksiani. Kyllä niissä oli täyttämistäkin! Olen pitänyt itseäni aika hakana lomakkeiden täytössä, mutta näiden kanssa minulla meni hermo hetimiten. Onneksi Tim jaksoi paneutua asiaan. Hakemuksissa piti olla tarkkana, sillä aina välillä hakijana puhuteltiin minua, välillä Timiä: Tim joutui ensin hakemaan hyväksymisen kelvatakseen perheenjäsenen sponsoriksi ja vakuuttamaan, ettei tarvitse yhteiskunnan apua elättämiseeni seuraavaan kolmeen vuoteen, ei edes vaikka eroaisimme. Ymmärrän oikein hyvin, että useimmat ihmiset käyttävät asiantuntijoita hakemusten täyttämiseen, vaikka kuinka luulisivat puhuvansa englantia hyvin.

Tampereen maistraatissa avioliittoon vihkiminen sujui todella hyvin yös englanniksi, kiitos vihkijä Seppo Puheloisen! Ihania kummilapsiani oli myös paikalla peräti neljä.

Tampereen maistraatissa avioliittoon vihkiminen sujui todella hyvin myös englanniksi, kiitos vihkijä Seppo Puheloisen. Lähisuvun lisäksi ihania kummilapsiani oli myös paikalla peräti neljä!

IMG_3466

Maistraatissa oli uusi ”vihkihuone”, joka oli omalla tavallaan jopa tunnelmallinen. Meillä ainakin taisi tulla tippa silmään kummallakin seremonian aikana. Tässä kuvassa olemme jo aviopari ja on helppo hymyillä.

Helmikuussa iso hakemusnivaska liitteineen (kuten 20 valokuvaa, jotka todistivat suhteemme aitoudesta) lähetettiin Kanadan viranomaisten käsittelyyn. Paketti tuli kuitenkin parin viikon päästä takaisin, sillä siitä puuttui syntymätodistukseni. Lähetimme paperit takaisin vahvistettuna jälleen uudella kopiolla väestörekisteriotettani ja printillä Australian maahanmuuttoviranomaisten sivuilta, jossa todetaan, että syntymätodistusten sijaan suomalaiset käyttävät väestörekisteriotteita.

Takaterassin alta löytyi rastaiden pesiä.

Takaterassin alta löytyi rastaiden pesiä. Horjuva aasinsilta siihen, että näin mekin rakennamme uuutta pesäämme Kanadassa.

Olin varautunut siihen, että pysyvää oleskelulupaa ja työlupaa ei välttämättä vielä tämän vuoden puolella kuuluisi. Eräskin saksalainen purjehdustuttumme perheineen oli joutunut anomaan lupaa 4 vuotta, vaikka hänen vanhempansa jo asuivat täällä. Kun lupa vihdoin heltisi, koko perheen piti muuttaa maahan 6 kuukauden sisällä, ettei lupa raukeaisi. Saksalaisella juristilla Martina Kaiserilla, joka on täällä kurssit käynyt maahanmuuttokonsultti, on myös kerrottavana paljon tarinoita hakijoista, joille ei niin vain Kanadan raja aukene. Erilaisia maahanmuutto-ohjelmia on monia kymmeniä ja niissä on erilaisia ehtoja, joista on vaikea ottaa selvää ilman asiantuntijaa. Ei tänne Kanadaan siis niin vaan muuteta, vaikka suomalaiset usein tuntuvat luulevan, että meidät toivotettaisiin kyselemättä tervetulleiksi minne vaan.

Olipa siis iloinen yllätys, kun häämatkalta tultuamme minua odotti täällä työlupa! Se oli myönnetty sillä aikaa kun olimme Suomessa ja teki jo maahantulon Vancouverin kentällä erittäin sujuvaksi – lupa on kiinnitettynä elektronisesti passiini. Muutenkin matkailu on nyt entistäkin sujuvampaa, koska avioparina voimme sekä Kanadassa että Suomessa mennä aina maan kansalaisille tarkoitettuun passintarkastusjonoon. Tämän meille kertoi Helsinki-Vantaan kentällä ystävällinen virkailija, kun kauhistelimme satojen matkailijoiden jonoa passintarkastukseen.

IMG_2910

Kaikki viralliset paperit Kanadassa ovat kaksikieliä, englanniksi ja ranskaksi. Tosin Timin entisessä kotikaupungissa Richmondissa valtaosa asukkaista on kiinalaisia, joten kunnalliset paperit tulivat englanniksi ja mandariinikiinaksi.

Saan siis nyt ihan laillisesti etsiä täällä Kanadassa töitä, tosin en ihan mitä vaan: en saa ainakaan ilman eri selvityksiä olla esimerkiksi alakoululaisten opettaja, hieroja enkä strippari. Onneksi jää aika paljon vielä muita ammatteja, mitä saan tehdä. Olen alkanutkin vierailla ahkerasti eri avoimista työpaikoista Nanaimossa kertovilla sivustoilla.

Vancouverissa olisi miljoonakaupungin tapaan enemmän työtilaisuuksia esimerkiksi media-alalla, mutta sinne ei kyllä ihan alvariinsa voi rampata, sillä laivalla matkaan menee nelisen tuntia suuntaansa. Vesitasoilla lentäen menisi vähemmän aikaa, mutta taas enemmän rahaa.

Tim kunnostaa takaterassiamme ja tekee uudet portaat.

Tim kunnostaa takaterassiamme ja tekee uudet portaat.

Kaikkein parasta olisi, jos saisin täällä jotain vaikka matkailuun liittyviä projekteja (olen ollut matkanjohtajana ja opiskellutkin nuorena matkailualaa kauppaopistossa), tai ehkä jotain sisustamiseen tai kirjoihin liittyvää? Suuressa kirjakaupassa ainakin näytti olevan taas paikka auki. Olen nykyisin niin kotihiiri, että tykkään myös tehdä etätöitä kotoa käsin. Voisin siis jatkaa kirjoitushommia ja vaikka olla koelukijana kirjoille. Viime vuosina olen kirjoittanut paljon artikkeleita myös englanniksi, joten ehkä jotain löytyy, missä voin yhdistää taitojani. Täytyy vain laittaa taas sana kiertämään, että tässä olisi tekijä.

IMG_2881

Meidän Timppa osaa tehdä mitä vaan <3 Vanhan talon kunnostaminen tulisi kohtuuttoman kalliiksi, jos joka hommaan pitäisi palkata tekijät.

Täällä Kanadassa on myös se hyvä puoli, että täällä olen vain tavallinen viisikymppinen maahanmuuttajatäti, enkä mikään entinen tv-juontaja, joka ”ei kuitenkaan viihtyisi tässä työssä, kun on tehnyt niin isoja juttuja”. Kun on kerran tehnyt jotain ”isompaa”, monen on vaikea uskoa, että ihan tavallinen työkin kelpaisi.

Ihan vielä en voi kuitenkaan Kanadasta työpaikkaa hakea, sillä tulen pian Suomeen koko syyskuuksi juontamaan taas mm. Kauhajoen hienot Ruokamessut syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna ja Nordic Business Forumin lehdistötilaisuudet lokakuun alussa. Ainakin yksi kirjailijahaastattelukin on Helsingissä Taiteiden yössä. Ja ennen kuin voin ottaa mitään kodin ulkopuolista pestiä vastaan, minulla täytyy olla auto, julkinen liikennehän on täällä aika olematonta. Autoa taas ei kannata ostaa pihaan seisomaan ainakaan ennen kuin tulen takaisin kotiin Kanadaan lokakuussa. Mutta on sitä silti tullut tässä jo pyörittyä myös käytettyjä autoja myyvillä sivustoilla..

Enää pari porrasta puuttuu. Eikö täsä ole vähän symboliikka?

Nyt enää pari porrasta puuttuu. Eikö tässäkin ole taas vähän symboliikkaa?

Nyt sitten odottelen vielä vakinaisesti maassa asuvan ”permanent resident” -lupaa, joka kuulemma pitäisi tulla suhteellisen nopeasti työluvan jälkeen. Se antaa paljolti samoja oikeuksia, kuin kansalaisillakin on, myös äänioikeuden ainakin paikallisissa vaaleissa. Kävin taas tänään tarkastamassa immigration statukseni virallisen maahanmuuttosivustolta. Käsittelyssä on edelleen, ei vielä päätöstä. Kärsivällisyys on hyve, jota on hyvä harjoitella säännöllisesti.

Kanada on ollut minulle vielä parempi paikka asua kuin uskoinkaan. Täällä Vancouverin saarella on mukavan järkeviä ihmisiä, suhteellisen leppoisa meno ja huikean kaunis luonto. Eläminen on edullisempaa ja talvikin on lyhyempi kuin Suomessa. Toisaalta, asuisin missä vain, kunhan saan elää Timin kanssa. Melkein mihin paikkaan tahansa voi rakentaa kodin, jos kotona on rakkautta.

Minusta tässä Shanshan Gongin kesäkuussa ottamassa kuvassa on hauskaa vakavamielisyyttä.

Oleskelulupa etenee Kanadan byrokratian rattaissa!

Sain vihdoinkin ”Kruunulta” eli Kanadan valtiolta iloisia uutisia: oleskelulupa-anomukseni on nyt käsittelyssä!

Tulimme tänne Vancouverin saarelle siis tammikuun alussa ja tiesimme kyllä, että maahanmuuttomuodollisuuksiin menee aikaa ja rahaa. Joillekin suomalaisille on ollut yllätys, että ei meitäkään noin vain joka paikkaan haluta, vaikka Suomen passi onkin maailman halutuimpien joukossa. Kanadaan haluaa eri syistä moni ihminen ympäri maailmaa ja tänne muuttaminen on paljon mutkallisempaa, kuin vaikkapa EU:n sisällä maasta toiseen muutto. Ja aika hintavaa: ystävämme Martina, joka on saksalainen juristi ja täällä toimii maahanmuuttokonsulttina sanoi, että helposti pelkkiin oleskelulupahakemuksiin kuluu kaikkine asiapapereiden hankintoineen ja käännöksineen rahaa jopa 10.000 dollaria, eikä silti ole mitään takuita viranomaisten myönteisestä päätöksestä. Onneksi suomalaiset asiakirjat, kuten avioliittotodistus, saa helposti virallisina englanninkielisinä käännöksinä.

IMG_1305

Ystävämme Larry oli löytänyt minulle lahjaksi hienon hellehattu/aurinkovarjo -yhdistelmän.

Tim käytti alkuvuodesta monta viikkoa papereitten täyttämiseen. Olen pitänyt itseäni kohtuullisen hyvänä lomakkeiden täyttäjänä, mutta nämä lomakkeet olivat kyllä omaa luokkaansa. Välillä hakijana puhuteltiin minua (niin kuin luontevalta tuntuukin) ja sitten seuraavassa paperissa taas hakija olikin Tim. Timin nimittäin piti anoa, että saa toimia sponsorinani. Sen voisi tässä tapauksessa kääntää vaikka elättäjäksi.

Jotkut sinkkunaiset ovat muuten vähän suutahtaneet minuun, kun olen sanonut, että jos sinulla on alaikäisiä lapsia, niin en kyllä neuvoisi ehdoin tahdoin etsimään kumppania ulkomailta – katso esimerkiksi blogipostaukseni huhtikuulta:

Mitä minulta kysytään eniten nettideittaamisesta – ja mihin en halua vastata

Tärkein syy, miksi alaikäisten lasten äidin ei minun mielestäni pitäisi etsimällä kumppania ulkomailta, on tietysti se, ettei lasten koko elämää pitäisi myllertää oman deittielämänsä vuoksi. Suurimmalle osalle suomalaisia sinkkunaisia voi Suomestakin ihan hyvin löytyä sopiva kumppani. Kumppanin haun laajentaminen kotimaan ulkopuolelle voi olla hyvä vaihtoehto silloin, kun ei tarvitse ottaa lasten elämänkulkua ja lasten isää huomioon rakkauselämänsä ratkaisujen vaikutuksista. Meillä Timin kanssa sattumalta tällainen tilanne näin viisikymppisenä oli, koska minulla ei ole omia lapsia ja Timin lapset ovat nyt jo täysi-ikäisiä.

Purjehduskaverimme Judy ja Joseph antoivat minulle tervetuliaislahjaksi Kanadan lippu -torkkupeiton. Sille oli usein käyttöä talven koleina iltoina.

Purjehduskaverimme Judy ja Joseph antoivat minulle tervetuliaislahjaksi Kanadan lippu -torkkupeiton. Sille oli usein käyttöä talven koleina iltoina.

Toinen syy on se, että ainakin kanadalaisen miehen pitää olla todella varma tunteistaan, jos haluaa sponsoroida sinut JA lapsesi maahan. Nyt nimittäin Tim on sitoutunut siihen, että pystyy ja haluaa ilman yhteiskunnan tukea elättämään minut kolme vuotta, vaikka eroaisimmekin. Jos sinulla on alaikäisiä lapsia, niin aika todennäköisesti samanikäisellä miehelläkin on ennestään lapsia ja täällä Kanadassa elatusmaksut ovat aivan toista luokkaa kuin Suomessa. Ihan varattomalla ja virattomalla kaverille ei siis edes anneta mahdollisuutta tuoda vaimoa lapsineen muualta.

Useimmat meistä minun ikäpolveni suomalaisnaisista olemme niin tottuneita siihen, että on oma ammatti ja työ. Nuoresta lähtien meille on korostettu, että aina pitää pystyä elättämäään itsensä ja lapsensa ilman miehen apuakin, joten koko ajatus olemisesta miehen elätettävänä on vieras. Suomessa on huomattavasti helpompaa ajatella avioliittoakin pelkästään rakkausasiana, jossa maallisilla raha-asioilla ei ole mitään merkitystä. Jos lasten isä osoittautuisikin hulttioksi, niin yhteiskunnalta saa sentään jonkinlaista apua ja tukea. Täällä Kanadassa asiat ovat toisin. Isällä on lakisääteinen elatusvelvollisuus, joka menee kaikkien muiden menojen edelle, kärjistetysti sanoen. Etenkin, jos lapsia on usean eri naisen kanssa voi elatusmaksuihin kulua kuulemma suurin osa tuloista, ja rästiinjääneitä maksut eivät vanhene. Tim on kertonut tarinan tutusta miehestä, joka ei edes ollut tiennyt entisen tyttöystävänsä odottaneen lasta lähtiessään aikoinaan seikkailemaan ulkomaille. Kotimaassa odotti sitten parinkymmenen vuoden päästä iso lasku. Tavallaanhan se on ihan oikein, sillä miksi ehkäisy olisi vain naisen vastuulla ja mikä voisi olla tärkeämpää, kuin huolehtia jälkeläisistään?

Täällä muuten myös avoliitto rinnastetaan siinä suhteessa avioliittoon, että kun yhteiseloa on takana tietty määrä vuosia, omaisuus menee jakoon samalla tavalla kuin avioliitonkin päättyessä. Älä siis ihmettele, jos kanadalaismies epäröi yhteenmuuttamista!

Tämänkaltaiset elatusvelvollisuuteen liittyvät asiat  saa varmaankin monet miehet miettimään moneen kertaan, ennen kuin haluavat vakavamman suhteen ulkomaalaisen naisen kanssa. Varsinkaan itä-eurooppalaisen, niin kuin me suomalaiset kartalta katsoen näytämme olevan.. Ihan tavallisen fiksutkin kanadalaiset ovat nimittäin olleet vähän epävarmoja siitä, että kuuluiko Suomi itäblokkiin vai ei – ja miksi eivät olisi, kun Pietari on niin lähellä Suomen rajaa. Varmasti minäkin näytin silloin reilu vuosi sitten nettideittisivustolla ensinäkemältä monen pohjois-amerikkalaisen silmissä itä-eurooppalaiselta onnenonkijalta ja postimyyntivaimolta – jos ei siis vaivautunut tarkemmin tutkimaan profiiliani.

IMG_4291

Kanadan maahanmuuttoviranomaiset halusivat myös paljon valokuvia todisteeksi siitä, että suhde on todellinen eikä järjestetty avioliitto. Meidän täytyi myös nimetä sukulaisia ja ystäviä, joita on ollut häissämme ja muissa juhlissamme ja ovat siis nähneet meidät yhdessä.

IMG_4294

Kun Tim ja minä sitten vihdoin saimme parisenttisen paperipinon liitteineen lähetettyä käsittelyyn, se tuli kuukauden päästä bumerangina takaisin. Papereistani puuttui syntymätodistukseni! Suomalaiseen väestörekisterisysteemiin tottuneelle se tuntui hullulta. Minähän olen itse kävelevä todiste siitä, että olen syntynyt! Etsimme netistä englanninkielisen selosteen, että Suomessa ei käytetä paperisia syntymätodistuksia, vaan kaikki oleelliset tiedot löytyvät väestörekisteristä ja liitimme mukaan kopion väestörekisteriotteestani. Toiseen kertaan. Sama paperi nimittäin oli myös avioerotodistukseni.

Nyt odottelemme lisäohjeita siitä, mitä asiakirjoja pitää seuraavaksi viranomaisille toimittaa. Todennäköisesti ainakin joudun terveystarkastukseen valtuutetulle lääkärille, joita ei täällä saarella ole kai kuin kaksi, eikä kumpikaan lähellä Nanaimoa.

Vielä on pitkä tie edessä, mutta oikein hyvässä lykyssä saatan saada jopa tämän vuoden puolella oleskelu- ja työluvat. Varaudun kuitenkin siihen, että vasta ensi vuoden puolella kaikki täkäläiset paperini ovat kunnossa. Nyt asia on joka tapauksessa hoidossa, minulla on numero järjestelmässä ja pääsen heinäkuussa rauhassa palaamaan kotiin Kanadaan Suomen-matkan jälkeen. Ja kyllä, koti tuntuu jo olevan Kanadassa. Minun kohdallani on totta, että elämä on parempaa Kanadassa, Life is better in Canada.

IMG_0046