Takaisin kotona Kanadassa, oman kullan kainalossa

Onni. Se on sitä, kun saa taas herätä rakkaansa lämpimästä kyljestä, nuuskutella kaulaa ja levätä vielä hetken omassa sängyssä. Onnea on haahuilla omassa kodissa Kanadassa, tarkastella kaikkia niitä parannuksia, mitä taitava aviomies on tehnyt sillä välin kun olin puolitoista kuukautta Suomessa. Onnea on, kun saa kuunnella klassista Kanadan yleisradiosta samalla kun silittää isoa vaatekasaa. Onnea on mennä miehen mukaan ennen auringonnousua asentamaan keittiötä ja viettää koko päivä yhdessä. Onnea on tarpoa lähimetsässä ja hämmästellä, miten huikean luonnon keskellä saamme asua. Onnea on laittaa illalla tuli takkaan, katsella kullan kanssa Netflixiä ja tehdä ristipistotöitä. ”Ei tän elämän tän kummempaa tartte olla”, kuten hyvä ystäväni Arja sanoo.

Kotona!

Kotona!

Siskon ja äidin kanssa käytiin "hovikuvaajani" Shanshan Gongin kuvattavana Dragon Flower Photo Sudiossa Helsingin Pietarinkadulla.

Sarjassamme ”Suomalaisia naisia”. Marja-siskoni ja äitini Liisan kanssa käytiin ”hovikuvaajani” Shanshan Gongin kuvattavana Dragon Flower Photo Sudiossa Helsingin Pietarinkadulla, meikki Emma Ärmänen.

Suomessa oli kivaa ja kiireistä. Tein monta työkeikkaa, tapasin valtavasti tuttuja ja ehdin viettää kunnolla aikaa joidenkin läheisten ystävien kanssa. Kävimme äidin ja toisen siskon kanssa valokuvissa. Nautin Helsingin kulttuuritarjonnasta vaikka kärsin, kun en ehtinyt käydä kertaakaan teatterissa. Poikkesin Münchenissä, vietin viikonlopun Bukarestissa ja päivän Tallinnassa. Sain uudet hampaat, tai ainakin siis kruunut takahampaisiin ja kävin mammografiassa. Vierailin sairaaloissa. Kävin messuilla ja tapahtumissa, yksissä häissä, yksissä hautajaisissa ja monilla syntymäpäivillä. Matkasin kerran Jyväskylään ja kaksi kertaa Turkuun. Yövyin myös Salossa ja Kauniaisissa. Näin kaikki viisi pientä kummilastani ainakin kerran ja sain paljon haleja. Hyvä reissu.

Pieni kummityttöni L, tai "nainen nimeltä Mia Halonen" .

Pieni kummityttöni L, tai ”nainen nimeltä Mia Halonen”, kertoo nimilappu ja minun silmälasini ja saappaani.

Touhutytöt M ja L. Nyt "Mia Halosella" on myös minun jakkuni.

Touhutytöt M ja L. Nyt ”Mia Halosella” on myös minun jakkuni.

Tim oli poissaollessani keskittynyt töihin, ”koska elämän keskipiste oli poissa”. Rahatöiden välissä kotikin on kohentunut kummasti. Viimeisenä päivänä ennen tuloani Tim oli vielä ostanut kaapin täyteen ruokia, joista pidän ja pedannut sängyn nätiksi puhtailla lakanoilla, että minun olisi mukava tulla kotiin. Ja olihan se. Ihana, hoksaavainen Tim!

image

Matkan jälkeen olen kieltämättä ollut vähän kesäterässä. Kahvia kuluu tavallista enemmän, enkä silti ole kovin skarppi, varsinkaan ilta-yhdeksän jälkeen. En tiedä, kuinka kauan kehtaan syyttää 10-tunnin aikaeroa ja jetlagia.

image

Maailman paras paikka kulkee aina Timin mukana.

Kanadassa Kiitospäivää vietetään aiemmin kuin Amerikassa, jo näin lokakuun alussa. Maanantai-iltana menimme siis kotimäen toiselle puolen appivanhempien luo ensimmäiselle kanadalaiselle Kiitospäivän illalliselleni. Anoppi oli laittanut ihanaa paistia tykötarpeineen, appiukko tarjoili hyvää viiniä ja sherryä. Oli mukava ilta, hienoa olla takaisin uudella kotiseudulla ja uusien sukulaisten ja ystävien keskellä. Jos edes kerran vuodessa saa pysähtyä kaiken hyvän äärelle mitä elämässä on, niin sadonkorjuun aika juuri pimeimmän vuodenajan alkaessa on sille sopiva hetki. Viimeisen vuoden aikana Tim ja minä olemme menneet kihloihin ja naimisiin, viettäneet hääjuhlia, muuttaneet Kanadaan ja ostaneet talon, remontoineet ja reissanneet ja rakentaneet uusia ystävyyksiä. On ollut hieno vuosi meille kahdelle. Toivottavasti ensi vuonnakin saamme viettää Kiitospäivää yhtä onnellisissa tunnelmissa. Koti on nyt Kanadassa.

IMG_5626

 

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *