Toteuta unelmasi, kehottaa tuore veneenomistaja

Keskiviikkona olisi ollut isoisäni syntymäpäivä. Juho Halosen syntymästä tuli 22.11. kuluneeksi 116 vuotta. Isoisä ei tietenkään enää olisi hengissä 2017, mutta aina nousee pala kurkkuun, kun ajattelen, ettei Juho saanut nähdä edes 40-vuotispäiväänsä. Vaikka tuskin se niin erikoisen onnellinen päivä olisi ollut, jatkosodassa etulinjassa. Juho kaatui taistelussa Maaselällä, muutama viikko ennen 40-v syntymäpäiväänsä. Kotona Kotkassa odotteli lomille vaimo ja 15-kesäinen poika, joka itsekin joutui sitten samaan sotaan 17-vuotiaana. Jos poika ei olisi selvinnyt sodasta ja pommituksista hengissä, en nyt istuisi täällä kotona Kanadassa kaikessa rauhassa kirjoittamassa siitä, kuinka juuri ostimme purjeveneen.

Ei kylläkään tarvitsisi mennä jatkosotaan saakka löytääkseen lähipiiristään ihmisiä, jotka ovat kuolleet ennen aikojaan tai joiden elämä ei muuten ole mennyt niin kuin suomenruotsalaisessa makasiiniohjelmassa. Lähes joka viikko kuulemme uutisia jostakusta Timin vanhasta työkaverista tai minun tutusta, joka on viisikymppisenä sairastunut vakavasti – tai vielä pahempaa. Siksi olemme päättäneet olla lykkäämättä niitä asioita, joita haluamme tehdä.

IMG_6045

Ja näin, vakavan mutkan kautta pääsemme sitten siihen iloiseen asiaan eli veneeseen. Liityimme heti muutettuamme Nanaimoon purjehdusosuuskuntaan ja kävimmekin kesällä moneen kertaan purjehtimassa kerhon veneillä. Muut purjehtijat ovat kivaa sakkia ja jo osa ystäväpiiriämme. Niinpä emme suunnitelleetkaan ostavamme omaa venettä – ennen muuatta meiliä muutama viikko sitten. Tim oli jo kymmenkunta vuotta katsellut sillä silmällä erästä Paudeenia, mutta tilaisuudet olivat lipuneet käsistä. Nyt yhteyttä otti edellisellä kerralla Paudeenin napannut mies, joka muisti, että Tim oli sanonut olevansa kiinnostunut. Kävimme mantereella katsomassa venettä (juu, sillä samalla reissulla kuin mallikisassakin) ja se oli sitä myöten selvä. Turha jahkailla selvää asiaa, ostetaan pois kuleksimasta!

IMG_6044

Trimaraanimme keskimmäinen runko on kuin kapea purjevene.

Nyt sitten etsimme veneelle paikkaa. Sen luulisi olevan helppoa, saarella kun asutaan, mutta Paudeen ei olekaan ihan mikä tahansa vene, vaan vajaa 10 metriä pitkä ja kuutisen metriä leveä trimaraani. Tim on vuosia purjehtinut etupäässä monirunkoveneillä, eli katamaraaneilla ja trimaraaneilla ja minäkin olen Suomessa pariin kertaan päässyt upeiden Lagoon-katamaraanien kyytiin.

Minäkin pidän todella paljon siitä, että monirunkoveneillä meno ei ole niin viistoa ja pinta-alaa on reilusti enemmän kuin yksirunkoisissa veneissä. Trimaraani oli muuten sekin ystävän vene, jonka trampoliinille laitoimme kesällä teltan pystyyn. Laajemmasta pinta-alasta kuitenkin seuraa se, että ihan joka pienvenesatamassa ei trimaraaneille ole tilaa.

Tässä on ennenkin kokattu murkinaa pitkillä merimatkoilla Tyynellä valtamerellä.

Tässä on ennenkin kokattu murkinaa pitkillä merimatkoilla Tyynellä valtamerellä.

Luxusvene tämä 80-luvulla rakennettu moottoripurjehtija Paudeen ei ole, mutta ihmeen siisti ja hyväkuntoinen edelleen kuitenkin. Koska moottori on keskellä, eteen ja taakse jää kaksi hyttitilaa. Aloimme heti suunnitella, keitä kavereita kutsumme mukaan ensi kesänä. Ja okei, tunnustan: aloin jo suunnitella kattauksiakin..

Kun ruokapöydän laskee ja pehmusteet asettelee uudelleen, saa kivan keulahytin nukkumapaikaksi kahdelle.

Kun ruokapöydän laskee ja pehmusteet asettelee uudelleen, saa keulahytin nukkumapaikaksi kahdelle keskimittaiselle.

Minusta veneessä nukkuminen on jotenkin romanttista - etenkin tällaisessa perähytissä.

Minusta veneessä nukkuminen on jotenkin romanttista – etenkin tällaisessa perähytissä.

Moni täkäläinen tunnistaa Paudinen väristä: kuomut ovat tumman violetit ja kannen vaaleanpunainen väri kuulemma viralliselta nimeltään ”Auringonlasku lumihangella” – eikö sovi hyvin suomalaiselle?

IMG_6517

Venekuomut uusitaan vielä ennen kevättä – toivottavasti edelleen violeteiksi.

Paudeenin seikkailut ovat myös tunnettuja. Sillä on purjehdittu Hawajille ja Costa Ricaan asti, ja nyt Tim suunnittelee, että purjehdimme parin vuoden päästä Alaskaan. Ehkä nyt ensin koluamme kuitenkin näiden lähiseutujen saaret, salmet ja vuonot läpi.

En malta odottaa ensi kesää, että Halosen Juhon karjalaiset geenit pääsevät purjehtimaan näissä maisemissa. Juho ei selvinnyt, mutta geenit elävät pojantyttäressä.

IMG_6509

 

IMG_6499

Kun trampoliinit uusitaan, niillä kelpaa köllötellä ja katsella valaita.

 

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *