Vancouverin itsenäisyysgaalan jälkilämmössä

Mihin aika oikein valuu? Itsenäisyyspäivästä on jo viikko, mutta vieläkin täällä lämmittelen hienon juhlan loisteessa. Olipa aivan mahtava ilta!

Saarella on ihana asua, mutta kun olet jumissa, olet jumissa. Suomen itsenäisyyspäivänä olin suunnitellut lentäväni puolenpäivän aikaan Nanaimosta suoraan Vancouverin keskustaan, vaan tiheän sumun takia koneet pysyivät saaren puolella. Lentoaikaa siirrettiin ja siirrettiin, mutta sumu ei näyttänyt hälvenemisen merkkejä. Lopulta päätin pelata varman päälle ja hyppäsin lauttaan. Onneksi Departure Bayn lauttaterminaali on ihan vesitasoterminaalin vieressä. En uskaltanut riskeerata, etten ehtisi ajoissa juontamaan Suomen satavuotisgaalaa Vancouver Convention Centerissä.

Vancouverin satama oli upea kun sumu levisi.

Vancouverin satama oli upea ennen kuin sumu peitti kaiken.

Mantereen puolella suomalainen ystäväni Minna ja miehensä David (eli ne, joilla on laukkahevosia) tulivat apuun. Minna hurautti kesken työpäivänsä hakemaan minua satamasta ja vei Davidin luo, joka taas kyyditsi minut perille Canadan Placelle. Aikamoista palvelua! Ehdin sopivasti Vancouver Convention Centeriin itsenäisyyspäivän juhlan läpimenoon.

Aulasta oli hienot näkymät.

Konferenssikeskuksen aulasta on hienot näkymät. Suomensukuinen pianisti Miles Black soitti pianoa, kun vieraat nauttivat maljoja ennen gaalan alkua.

Miten upeaksi juhlatila oli tehtykään! Tavallinen konferenssisali oli illalla taianomainen sinivalkoisessa valaistuksessa, suurten ikkunoiden takana meri, kaupunki ja valojen tähdittämät vuoret. Pöydillä oli taiteellisia asetelmia hopeisista oksista sinisiksi valaistuissa lasimaljoissa ja valkoiset liinat tuomassa juhlavaa tunnelmaa. Koko ilta oli niin hieno, että olen vieläkin melkein liikuttunut. Juhlava, mutta ei pönöttävä. Iloinen, mutta ei heppoinen.

Juontajaparini Esko Kajander ja entisiä työtovereita poliisivoimista.

Juontajaparini Esko Kajander ja entisiä työtovereita poliisivoimista ennen juhlan alkua.

Alkuun komeasti univormupukuiset poliisit – muuten juontajakumppanini Esko Kajanderin entisiä työtovereita – toivat 150-vuotiaan Kanadan ja 100-vuotiaan Suomen liput lavalle ja kansallislaulut raikuivat Laura Kajannon esilaulamina. Näimme presidentti Niinistön tervehdyksen ulkosuomalaisille, sitten Finland House Societyn presidentti ja alueen suomalaisten johtohahmo Pauli Juoksu piti erinomaisen puheen. Vaan hyvä puhe Suomesta ja suomalaisista oli myös provinssin työ- kauppa- ja teknologiaministerillä (tms.) Bruce Ralstonilla. Eikä sille taas kalvennut yhtään Suomen kunniakonsuli Tom Nybergin puhe, jossa katsottiin myös tulevaisuuteen.

B0B5A177-499B-4E79-9012-5F1D2454E438

Onä lavalla – tai oikeastaan valkokankaalla juontolaseissani. Lavalla pitää nähdä sekä kauas että lähelle, joten monitehot ovat tarpeen. Kuva Minna Rytkönen.

Vaihtelimme kieltä suomesta englantiin ja takaisin koko juhlan ajan, sillä monet suomensukuiset täällä eivät kovin montaa sanaa suomea osaa.  Näimme lyhyitä videoita Suomen historiasta, kiitos uskomattoman taitavan Joonas Rissasen, ja välillä Larissa Loyva lauloi suosikkisäveliä ”Elämää juoksuhaudoissa” Dingon ”Autiotaloon”. Jukka Kuoppamäen ”Sininen ja valkoinen” kuultiin yhteislauluna. Hassua, miten iskelmämusiikkikin voi koskettaa tunteita.

534B27FB-35B5-4427-BE36-CB86234693A7

Minä ja Esko juontohommissa. Kuva Minna Rytkönen.

Upea Paanasten sukua oleva kanadalaislaulaja Emili Losier (joka on muuten sijoittunut toiseksi Lappeenrannan laulukilpailussa) esitti pianisti Aude Urbancicin kanssa kauniita suomalaisia lauluja Mårtensonin ”Myrskyluodon Maijasta” Merikantoon – viimeisenä tietenkin Sibeliuksen ”Finlandian”. Emili on opiskellut vanhassa opinahjossani Jamkissa Jyväskylässä ja sen jälkeen Sibeliusakatemiassa, ja on kertakaikkiaan loistava laulaja. Sanoinkin, että jos Tim ja minä viettäisimme vielä kolmannetkin hääjuhlat, niin olisi ihanaa saada Emili ja Aude esiintymään.

Lappeenrannan laulukilpailussa toiseksi sijoittunut Emili Losier hurmasi kaikki.

Lappeenrannan laulukilpailussa toiseksi sijoittunut Emili Losier hurmasi kaikki.

Gaalaillallisen jälkeen oli ihana tavata kanadansuomalaisia juhlijoita. Monet sanoivat, että oli ehdottomasti upein suomalaisjuhla, mitä näillä seuduilla on koskaan ollut. Oli todella suuri kunnia olla juontamassa niin hienoa juhlaa. Tämän parempaa tilaisuutta tutustua täkäläisiin suomalaisiin ei  olisi voinut olla.

Suuri kiitos kuuluu tietysti juhlatoimikunnalle, joka viilasi ohjelmaa kuukausitolkulla ja Finland100 Vancouver -toimikunnalle. Katriina Laslo, Pauli Juoksu, Kathy Stenroos, Tom Nyberg, Karina Linder, Kristiina Morrison, Pete Kosonen ja Joonas Rissanen ovat uhranneet aikaansa yhteiseksi hyväksi. Etenkin olin vaikuttunut siitä, kuinka kovasti Katriina Laslo teki töitä käsikirjoittaessaan iltaa – Suomen satavuotisen historian kirjoittaminenhan ei ole ihan yksinkertaista ja liikkuvia palasia oli todella paljon. Katalla oli Suomessa asuessaan menestyvä juhlien järjestelyfirma, toivottavasti nyt Katan kyvyt huomataan täällä Kanadassakin.

Minna, Mia, Katriina, Emili ja Aude.

Minna, Mia, Katriina, Emili ja Aude, iloisina juhlan jälkeen.

Juhla meni siis paremmin kuin ikinä olisin uskaltanut toivoakaan. Ainoa surku oli se, että Tim ei päässyt mukaan keikkatyöltään Vancouverinsaarelta. Sumun takia vesitasot eivät lentäneet Victoriastakaan, ja lautoilla ei olisi enää ehtinyt. Onneksi tiesin, että Minnalla on iltapuku, koska Minna järjesti juuri suuren laukkahevosalan palkintogaalan, eikä Minnaa onneksi tarvinnut paljon houkutella.

Minna ja Mia.

Minna ja Mia.

Näin viisikymppisenä Miana on huomattavissa yksi iso ero verrattuna kaksikymppiseen Miaan. Toipumiseen menee nykyään paljon enemmän aikaa. Nuorena jaksoin käydä tanssimassa joka ilta, nykyään pelkkä valvominenkin saa aikaan monen päivän väsymyskierteen.

Mutta Suomen satavuotisjuhlat ovat vain kerran elämässä. Onneksi tuli sellainen ilta, jota voi muistella loppuelämänsä.

Liput tuovat juhlan tuntua. Kuva Minna Rytkönen.

Liput ja sinivalkoinen puku tuovat juhlan tuntua. Kuva Minna Rytkönen.

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *